Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Helppoa elämää thaimaalaisen vaimon kanssa? Näin kokevat erityisesti viisikymppiset, suomalaisnaisiin pettyneet, miehet

Kaksikulttuurisia parisuhteita tutkineen Hannu Sirkkilän mukaan kielimuuri on yleinen haaste kaksikulttuurisissa suhteissa. Hänen tutkimuksensa mukaan parisuhteessa onnistumisen kannalta on keskeistä, että molemmat osaavat yhdessä käytettävää kieltä riittävän hyvin. Toinen keskeinen kysymys on maahanmuuttavan puolison työllistyminen uudessa kotimaassa. Sirkkilän väitöskirjaansa haastattelemilla miehillä oli huonoja kokemuksia suomalaisista naisista. –Haastattelemani yli viisikymppiset miehet toivat esille, että heillä oli huonoja kokemuksia suhteista suomalaisten naisten kanssa. Suhteissa oli ollut valtataistelua ja kommunikaatiovaikeuksia. Thaimaalaisen vaimon kanssa elämä oli heidän mielestään sujuvaa. Sirkkilän haastattelemat 30–40-vuotiaat miehet olivat puolestaan itsekriittisempiä kuin vanhemmat miehet. –He tunnistivat ongelmia, joiden takia aiempi pitkä suhde oli päättynyt. He kertoivat esimerkiksi, että olivat olleet aiemmassa suhteessa suomalaisen naisen kanssa liian omistautuneita työlleen. Taustalla on tietysti miesten näkemyksiä siitä, miten he suhtautuvat sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja perheen työnjakoon. Sirkkilä haastatteli miehiä väitöskirjaansa 2000-luvun alkupuolella. Yli viisikymppiset miehet olivat syntyneet 1950-luvulla ja 30–40-vuotiaat miehet 1960-luvulla. Sukulaiset odottavat rahaa Sirkkilän tutkimusten mukaan kaksikulttuuristen liittojen kestävyyden kannalta ratkaisevaa on se, millaisen oman elämisen mallin pari onnistuu rakentamaan. –Kieli- ja kulttuurierot nousevat aina esille. Maiden elintasoerot, maantieteellinen etäisyys, käsitys rahasta ja mahdollisen rahan lähettäminen vaimon kotimaahan nousevat esiin. Haastattelemillani miehillä suhde oli saattanut alkaa Thaimaassa niin, että mies oli lomalla ja käytti paljon rahaan. Nainen saattoi luulla, että mies on rikas, mutta Suomen todellisuudessa hän ei sitä olekaan. Aasian maissa käsitys perheestä on erilainen kuin Suomessa. Esimerkiksi thaimaalaiset sukulaiset yleensä odottavat, että rikkaaseen maahan muuttava nainen lähettää heille rahaa. –Thaimaassa ei ole samanlaista sosiaaliturvaa kuin Suomessa. Miten kasvattaa lapset? Kulttuurierot nousevat yleisesti pintaan myös, jos pari saa lapsia. Tapakulttuuri ja lastenkasvatus on erilaista eri maissa. Sirkkilän tutkimuksessa osalla pareista onnellisuuden perusta on se, että heillä on kiinteät suhteet vaimon kotimaahan ja läheisiin ihmisiin, kuten talo vaimon kotikylässä lähellä sukulaisia. Yleensä kulttuurierojen vaikutus tasoittuu sitä mukaa, mitä pidempään suhde kestää. –Mitä pidempään kaksikulttuurinen suhde kestää, sitä enemmän se alkaa muistuttaa kahden suomalaisen suhdetta. Ikäero ja työttömyys lisäävät eroriskiä Kaksikulttuuriset avioliitot ovat eroherkempiä kuin kahden suomalaisen liitot. –Mitä erilaisemmasta kulttuurista ja mitä kauempaa puoliso tulee, sen herkempiä suhteet ovat erolle. Avioerot ovat monikulttuurisissa liitoissa noin kolme kertaa todennäköisempiä kuin suomalaisten liitoissa. Kaksikulttuuristen liittojen ja suomalaisten liittojen eroriskiä lisäävät yleisesti puolisoiden iso ikäero, työttömyys, heikko taloudellinen tilanne, alhainen koulutustaso ja aiempi avioerohistoria. Asiantuntijana kaksikulttuurisia avioliittoja tutkinut yhteiskuntatieteiden tohtori Hannu Sirkkilä. Lähteenä myös Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina, Siirtolaisinstituutti.