Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Pienet ja isot saivat yhdessä tietoa sienistä Kultarannan koulussa - Sienilotto, sitä ei pidä pelata!

–Joo!, kuuluu oppilaiden ja vanhempien vastaus Turun sieniseuran Rauno Karin kysymykseen "Onko tämä suppilovahvero?". Oikein meni, ja yhtä Kultarannan koulun ryhmää vetävä opettaja Sirkka Hokkanen hymyilee, kun Kari jatkaa opastustaan perjantain Kodin ja koulun päivässä. Rauno Kari, 62, oli kahtena edellisenä päivänä kerännyt 50 erilaista sientä pistettään varten. Isot ja pienet koululaiset sekä esikoululaiset oli jaettu metsäkoulupäivän ajaksi 7:ään ryhmään. Kukin kävi vuorollaan sienipisteellä, kiersi luontopolun rasteineen ja lounasti nuotiolla. Väliajoilla ohjelmassa oli sienten ja marjojen poimintaa. Eri-ikäiset oppivat yhdessä –Eskarilaisista kuudenteen - kaikki ovat sekaisin ryhmissä. Tämä on monialainen oppimiskokonaisuus, lapset ryhmäytyvät ja eri-ikäiset oppivat yhdessä. Vanhemmat oppilaat oppivat ottamaan vastuuta pienemmistään. Haluan, että oppilaat oppivat toimimaan yhdessä ja hyväksymään toiset sellaisina kuin he ovat, sanoo koulunjohtaja Riitta Koskinen viereisessä metsässä kohentaessaan nuotiota makkaranpaistoa varten. Koskisen mukaan paikka on kolme vuotta sitten tehty koulun metsäluokka. –Yhteenkuuluvaisuuden tunnetta lisää se, että pienellä joukolla tehdään sitä mitä isoissakin kouluissa, sanoo koulunkäynninohjaaja Kaija Tuokko , hänkin nuotion kimpussa. –Tämä metsäluokka on viikoittain käytössä, Koskinen jatkaa. Kerran kuussa koulussa on metsäpäivä, ja perjantaina aiheena olivat sienet. Sieniharrastus alkoi 55 vuotta sitten Sienineuvoja Karin harrastus alkoi 7-vuotiaana, kun äidiltä ei marjametsällä tullut vastauksia sienten nimiin. –Parempi on paperilotto tai tietokonelotto kuin sienilotto, mies tähdentää kuulijoilleen ja kehottaa aina ottamaan sienen ylös kokonaisena, jalkoineen. Jalka on merkittävä apu erotettaessa myrkyllisiä sieniä syötävistä. Päivän aluksi vanhempainyhdistyksen Maarit Laiho ja Noora Turunen ratsasivat oppilaiden heijastimia. Valtaosalla niitä oli ja sponsorien ansiosta saivat nekin, joilta niitä puuttui. Tikkareitakin oli jaossa.