Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Pitkä etsintä takaisin kohti elinvoimaa

Kaikilla meistä on ikioma tutkimuslaboratoriomme, joka ympärivuorokautisesti välittää meille tietoa ja raportteja. Siinä työhuoneessa hermot ja reseptorit kaikilta puolilta kehoa viestivät aivoille havaintojaan, ja vastauksina on ohjausta sekä käskyjä, haluaa sitä tai ei. Ne tiedot on helppo jättää huomiotta niin kauan kun kaikki sujuu kuin rasvattu: kivuitta, kolotuksitta, väsymyksittä, masennuksitta - silloin kun on kaikin puolin terve ja elinvoimainen. Nuorilla niin on useammin kuin varttuneemmilla, jotka elämänsä mittaan ovat ehtineet kohdella itseään kaltoin huonolla ravinnolla, myrkyin ja päihtein sekä lyömällä laimin luonnollisen lääkkeen eli liikkumisen. Omalla laboratoriollani eli tällä maallisella majalla on ikää reippaat 50, mikä toki jo voi olla aivan luonnollinen peruste väsymykseen ja tekemisten kimppuun käymisen jähmeyteen. Ikä selityksenä kuitenkin tuntuu liian helpolta ja peräti luovuttamiselta. Tosin se, joka on todella väsynyt, ei valitettavasti ehkä muuta jaksa. Itse jaksan sentään etsiä. Muistuu mieleen katkelma runosta, jonka joskus opin. Sen alku ei enää silloinkaan kohdilleen osunut: "Elämäni, 26 vuotta / uida koiraa keskellä vaahtoavaa ulappa". Viisauksia oli runossa opittu viisi, mutta niitä oli vaahtoihin hukattu. Jäljelle oli jäänyt, "että löytämistä tärkeämpää on vain etsiminen". Kuulostaa mahtipontiselta, kukaties juuri 26-vuotiaalta. Etsiä on kyllä jaksettu: laboratorioarvot ok, joskus melkein masentunut, ei uniapneaa. Löytämiset noissa lääketieteen laboratorioissa jäivät vähiin. Olisipa työnantaja joskus keksinyt hankkia sohvan työpaikalle. Vartin päivätorkut nimittäin ovat eliksiiriä. Yhä selvemmältä pitkällisten etsintöjen jälkeen näyttää se, että oikea ravinto, liikunta sekä riittävä lepo ja rauha ovat jaksamisen ehdottomia edellytyksiä. Rakkaudesta ja rikkaista sosiaalisista suhteistakin monet puhuvat ja lienevät oikeassa. Kaikkea ei valitettavasti saada. Kirjahyllyä silmäillessä huomaa, että opuksia aiheesta on kertynyt liuta, viimeisimpänä vasta julkaistu ikätoverini Maria Boreliuksen Hyvinvoinnin vallankumous, jossa korostetaan sokerin turmiollisuutta ja opastetaan tulehdusta ehkäisevään ja sairauden etenemisen kääntävän elämäntapaan. Hänen etsintänsä oli lähtenyt omasta ränsistyneisyyden kokemuksesta. Tuttua. Suunta on käännettävissä, kuten hän osoittaa. Sisäinen aurinko löytyy. "Olisipa työnantaja …joskus keksinyt hankkia …sohvan työpaikalle.