Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Raisiossa herätellään eloon uinuvia tiekuntia – "Meillä on suuri huoli, että niistä tulee riitapesiä"

Tällä viikolla moni raisiolainen yksityistien varrella olevan kiinteistön omistaja sai kutsukirjeen kaupungilta. Kaupunki on aktivoimassa tiekuntien toimintaa ja kutsuu kiinteistöjenomistajia loka-marraskuun taitteessa järjestettäviin yksityistietoiminnan aktivointikokouksiin. Kuuden erillisen päivän aikana pidettävissä kokouksissa valitaan jäsenet 17 tiekuntaan. Suurin osa Raision tiekunnista on viettänyt hiljaiseloa viimeiset 25 vuotta, sillä kaupunki teki vuonna 1993 päätöksen ottaa vastuulleen yksityisteiden hoidon. Raisiossa on nyt linjattu, että jatkossa tiekuntien osakkaat kantavat kokonaisvastuun tiestä ja hallinnosta. Kaupunki voi antaa tieavustuksia ylläpitoon ja lisäksi valtiolta on mahdollista hakea avustuksia. Tulevan yksityistielain mukaan kunta ei voi myöntää avustusta järjestäytymättömälle tiekunnalle. Yksityistielain mukaan on tiekunnan kokouksessaan valittava hoitokunta tai toimitsijamies. Tiekunta voi valita myös ulkopuolisen asianhoitajan, kuten tieisännöitsijän. Yksityisteitä Raisiossa on noin 35 kilometriä. Yksityisteiden varrella on yli 800 kiinteistöä. Suunnitelman mukaan tiekunnat vastaisivat itsenäisesti kaikesta toiminnastaan. Osa teistä muutetaan kaavateiksi, jolloin niiden hoito- ja kunnostusvastuu siirtyy kaupungille. Yksityisteiden kuntoa on kartoitettu kesän aikana, ja niiden kuntoluokittelu valmistui syyskuussa. Kuntokartoituksen perusteella Raision kaupungin alueella olevat yksityistiet ovat yleensä suhteellisen lyhyitä. Kuntokartoituksen perusteella yksityisteiden suurimpina ongelmina olivat puutteelliset rakennekerrokset, sekalaiset pintamateriaalit, sekä routiva pohjamaa. Syksyn aikana laaditaan alustava kustannusarvio yksityisteiden vaatimille korjaustoimenpiteille ennen hoitovastuun siirtymistä. Monia raisiolaisia kiinteistönomistajia eivät kaupungin suunnitelmat miellytä. Raisiolainen Kalle Puhalainen on osakkaana Tikanmaalla sijaitsevasta Peukaloisenpolusta. Hän sanoo, että 17 tiekunnan perustaminen tuo älyttömästi lisää hallintoa. –Meillä on huoli, että tiekunnista tulee riitapesiä ja tien osakkailta peritään kohtuuttoman suuria maksuja. Tiet on päästetty 25 vuoden aikana huonoon kuntoon, Puhalainen sanoo. Vieressä nyökyttää päätään toisen tiekunnan osakas Ami Lapinlahti . –Jos kaupungin talvikunnossapidossa jätetään pieni pätkä väliin ja tiekunnan pitää hoitaa se itse, niin sehän maksaa vielä enemmän, hän sanoo. Kalle Puhalainen sanoo, että kaupungin pitäisi tehdä usean vuoden investointiohjelma, jossa yksityistiet korjataan samanlaiseen kuntoon kuin kaavakadut. Järkevintä olisi, että kaupunki hoitaisi edelleen teiden talvikunnossapidon. Puhalainen sanoo ymmärtävänsä, että tiekunnat pitää aktivoida lainmuutoksen takia. Hän haluaa kuitenkin kaupunginvaltuutettujen näkevän, etteivät osakkailta kerättävät niin sanotut tieyksikkörahat mitenkään riitä teiden kunnostuksiin ja peruskorjauksiin. Hän epäilee, ettei valtioltakaan riittäisi avustusrahaa Raisioon. Asukkaat eivät hänen mukaansa kaipaa katujen ja teidensä leventämistä. Puhalainen sanoo, että osakkailta kerättävät tieyksikkörahat riittävät talvikunnossapidon maksamiseen, mutta sekään ei olisi oikein tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Miksi yhden tien osakkaat joutuisivat maksamaan kunnossapidosta, kun muutaman sadan metrin päässä on samanlainen katu, josta kaupunki vastaa kokonaan. –Tästä paras esimerkki on 400 metriä pitkä Peukaloisenpolku – Lirontie verrattuna sen ympärillä olevaan vanhaan Tikanmaan omakotialueeseen, joka on kaavoitettu, Puhalainen sanoo.