Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Ei rakettitiedettä, vaan ystävyyttä yli rajojen – Mathilda Follendia ja Viljo Mannerjokea yhdistävät partio ja musta huumori

–Färsaarelainen, joka puhuu suomea sekä tanskaa työkseen, fääriä lapsilleen ja englantia miehensä kanssa. Aika kova kombo, kehaisee Viljo Mannerjoki puolisoaan Mathilda Follendia Kreivinniityn leikkipuistossa suhruisena lokakuun aamuna. Lastenvaunuissa uinuu kolmen kuukauden ikäinen vauva, kaksivuotias Ea-Birka naurattaa vanhempiaan suu hiekassa. Kuusi vuotta sitten naantalilainen harmonikanrakentaja ja kuntapoliitikko kohtasi tulevien lastensa äidin partioleirillä Islannissa. Islannin partiolaisten satavuotisjamboreehen osallistunut Follend opiskeli yliopistossa Reykjavikissa historiaa ja kansatiedettä. Leirin päätyttyä nuoripari jatkoi tutustumista netissä, kunnes seuraavalla talvilomalla Mathilda lensi haistelemaan ilmaa Suomeen. Pari vuotta myöhemmin Naantalissa vierähti jo koko kesä, ja syksyllä 2014 saapui muuttokuormakin. Alku aina hankalaa. –Kun Tilda muutti Suomeen, orwellilainen helvetti tapahtui. Jotta hän voisi olla suomalaisen sosiaaliturvan piirissä, Suomen valtio vaati, että edeltävästä oppilaitoksesta olisi katkaistava kaikki kytkökset. Tilda ei ollut enää kirjoilla yliopistolla, mutta yliopiston antamat paperit eivät riittäneet valtiolle. Hän sai vuoden karenssin ja vuosi elettiin säästöillä, Mannerjoki muistelee. Vaikeinta kieli ja ystävien saaminen Kulttuurishokki ei Follendin mukaan ollut suuren suuri. Hankalinta oli kielen oppiminen ja ihmisiin tutustuminen. Nainen kertoo saaneensa ensimmäisen ystävänsä Naantalissa vasta vuoden kuluttua maahan muutosta. Nyt, kielen opiskelun ja muutamien pätkätöiden jälkeen, Follend on äitiysvapaalla Sykes Finlandin tanskalaisesta asiakaspalveluryhmästä. Pariskunta harrastaa yhdessä boulder-kiipeilyä ja vetää partiolippukunta Jokikylän Poikien perhepartiota Raisiossa. –Suomessa on hyvä asua, vain perhekäsitys on erilainen. Färsaarilla perheeseen kuuluu koko suku. Sisarukset, vanhemmat ja sukulaiset asuvat Färsaarilla ja Tanskassa, se vähän harmittaa. Kun muuttaa uuteen maahan, voi aluksi olla aika yksinäinen. Nuorena ystävien saaminen on helpompaa, mutta aikuinen tarvitsee työpaikan ensin. Tanskalainen tiimimme on aivan mahtava ja nyt olen enemmän kotonani, Follend hymyilee. Naantalissa varavaltuutettuna ja useissa muissa luottamustehtävissä, kuten Naantalin Vuokratalojen hallituksessa toimiva Viljo Mannerjoki kritisoi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista. Tällä hetkellä perheen kaksivuotias on hoidossa Kreivinniityn päiväkodissa maksimissaan 20 tuntia viikossa. –Se on tuottanut kohtuutonta rasitusta ja päänvaivaa varsinkin äidille ja on hankalaa myös taloudellisesti, kun tulot pienenevät ja menot kasvavat. Harmonikan huoltoa ja historiaa Naantalilaisyrittäjä on yksi Suomen alle 20 harmonikankorjaajasta. Asiakkaita on Amerikkaa myöten. Harmonikan huolto ja restaurointi tmi Viljo Mannerjoki täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta. –Aloitin 22-vuotiaana ja olen siitä lähtien elättänyt itseni sillä. Se on aika hyvin ottaen huomioon, että keskityn vain harmonikkojen ja sen sukulaissoittimien korjaukseen, huoltoon ja virittämiseen. Minulla ei ole maahantuontia tai jälleenmyyntiä. Olen erikoistunut historiallisiin soittimiin ja olin mukana kirjoittamassa Suomalaisen harmonikan historia -kirjaa, Mannerjoki mainitsee. Raisiossa ja Ikaalisissakin asunut yrittäjä on koulutukseltaan harmonikanrakennuksen artesaani. Parhaillaan on työn alla käsityömestarin tutkinto Rasekossa, näyttötyönään harmonikan rakentaminen. Sellaisen osaa miehen mukaan rakentaa kuka vain, mutta ammatikseen niitä ei valmista maassa kukaan. –Harmonikassa on puulaatikko, huuliharppu ja kirjoituskoneen koneisto. Mutta kun ryhdytään tekemään laadulla ja pieteetillä, mukaan tulevat akustiset yksityiskohdat ja materiaalivalinnat. Viisirivisen rakentaminen vaatii myös pääomaa soittimen sisään. Hinnat pyörivät kahden ja kymmenen tuhannen välillä. Jos huonoa tekee, ei mene kaupaksi. Harmonikka on 3D-palapeli, jonka täytyy soida. Paloja siinä on koosta riippuen 5000−10000. Kuin peiliin katsoisi Alkutaipaleen vuoristoradan jälkeen färsaarelaissuomalaisen perheen palat ovat loksahtaneet paikoilleen. Lapsiperheen arki rullaa kerrostalossa Naantalin keskustan tuntumassa. Jos talouteen osuisi lottovoitto, sillä ostettaisiin vene ja omakotitalo meren rannalta. Sähköstä ja vedestä omavaraisen torpan pihamaalla olisi perunapelto, kasvihuone ja kana poikineen. Huumori on yhdistänyt maailmankansalaisia alusta asti. –Arki on tasaista puurtamista. Ei rakettitiedettä, vaan ystävyyttä yli rajojen, that’s it. Meillä on samanlainen huumori, sarkastinen ja musta. On kuin katsoisi peiliin, ollaan vaan niin samanlaiset, virnistää Viljo Mannerjoki.