Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Naantalin voimalaitos päästää alinomaa vähemmän, mutta pelastaako se maailman? – "Ilmastonmuutos toteutuu pelottavalla vauhdilla siitä huolimatta, mitä me täällä Suomessa teemme", Turun Seudun Energiantuotannon toimitusjohtaja sanoo

Alueellisesti erittäin merkittävä, valtakunnallisesti huomionarvoinen ja globaalisti jokseenkin merkityksetön. Näin kuvailee Turun Seudun Energiatuotannon toimitusjohtaja Tapani Bastman sitä muutosta, että Naantalin voimalaitoksen pääpolttoaine on tätä nykyä biopolttoaine.  Jotakin kielii esimerkiksi se, että vuonna 2017 Naantalin voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt olivat Energiaviraston tilastojen mukaan pyöristetysti 1,14 miljoonaa tonnia. Tänä vuonna tuosta luvusta lähtee Bastmanin mukaan noin 450 000 tonnia pois – ja samalla kokonaispäästöt putoavat alle 700 000 tonniin. –Päästöt vähenevät entisestään vuonna 2019, jolloin voimme käyttää yhä enemmän biopolttoainetta, Bastman sanoo. Tällä hetkellä Naantalin voimalaitoksen biopolttoaineiden osuus kaikista polttoaineista on noin 60 prosenttia. Biopolttoainetta saadaan kotimaasta ja lähiseudulta niin, että pisimmät kuljetusetäisyydet ovat Bastmanin arvion mukaan vain 135 kilometriä. Jatkossa biopolttoainetta aiotaan tuoda Naantaliin myös ulkomailta. –Otamme tämän vuoden loppuun mennessä käyttöön laivatiejärjestelmän, jolloin biopolttoainetta voidaan tuoda myös meriteitse. Ensi vuonna biopolttoaineen osuus lienee noin 70–75 prosenttia, ja silloin puhutaan 650 000 tonnin pudotuksesta hiilidioksidipäästöissä. Päästöt putoaisivat entisestään, jos voimalaitos luopuisi kivihiilestä kokonaan. Bastman kertoo, että Turun Seudun Energiantuotanto suhtautuu ajatukseen myönteisesti, joskin teko edellyttäisi tukea hallitukselta. –Esimerkiksi Naantali 3 -hiiliyksiköstä luopuminen vaatisi tällä hetkellä niin isoja investointeja, ettei se olisi kannattavaa ilman valtion tukea. Olemme kyllä keskustelleet siitä, että pyrkisimme hiilestä eroon niin sanotulla nopealla aikataululla vuoteen 2025 mennessä, mikäli valtio tukisi muutosta riittävästi. Siihen valtion mahdolliseen porkkanaan ei ole kuitenkaan saatu vastausta. Vaikka Naantalin voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt ovat pudonneet jo liki puoleen siitä, mitä laitos viime vuonna päästi, maapallon kohtaloon teolla ei ole Bastmanin mukaan vaikutusta. Turun Seudun Energiantuotannon toimitusjohtaja näkee, että ilmastonmuutos tulee toteutumaan joka tapauksessa, kävi miten kävi. –Mainittakoon sen verran, että energiasektorin osuus kokonaispäästöistä lienee 25–30 prosentin luokkaa. Muut päästöt tulevat esimerkiksi liikenteestä ja teollisuudesta. Tästä energiasektorin 25 prosentin osuudesta puhutaan aika paljon tällä hetkellä, mutta vielä jonain päivänä keskustelu tulee kääntymään siihen 75 prosenttiin. Bastman myös kyseenalaistaa Suomen vaikutuksen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ylipäänsä. Hän korostaa, että Suomella on toki tärkeä roolinsa kansainvälisenä suunnannäyttäjänä, mutta ilmastonmuutosta pieni Suomi ei voi Bastmanin mukaan pysäyttää. –Ilmastonmuutos toteutuu pelottavalla vauhdilla siitä huolimatta, mitä me täällä Suomessa teemme. Voisikin olla viisasta miettiä sitä, millä varoilla ilmastonmuutokseen varaudutaan, kun kaikki rahat käytetään nyt hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Haitat kun ovat tulossa joka tapauksessa, vaikka meillä olisi nollapäästöt. Bastman kuitenkin huomauttaa, että Naantalin voimalaitoksen päästöjen putoamisen alueellinen vaikutus on erittäin suuri. –Tämä muutos on aivan ratkaisevassa asemassa esimerkiksi siinä, että Turun alueella pyritään hiilineutraalisuuteen, mutta jos haluaa panna asioita mittasuhteisiin, niin eihän Suomella ole mitään merkitystä globaalisti. On ihan oikein, että olemme talkoissa mukana, mutta Venäjän ja Yhdysvaltojen kaltaiset isot maat eivät ikävä kyllä ole, Bastman toteaa.