Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Soten yhteistoiminta-alueesta ei ole hyötyä Raisiolle

Raisiolaiset kaupunginvaltuutetut penäävät selvitystä siitä, mitä hyötyä ja haittaa Raisiolle on Ruskon kanssa solmitusta sote-palvelujen yhteistoiminta-alueesta. Asiasta tehdystä valtuustoaloitteessa kysytään, ovatko hallinnon, tukitoimintojen ja kehittämistyön menot jyvitetty oikein kuntien kesken. Pelkona on, että Raisiolle tulee isompi osa kustannuksista kuin sille kuuluisi. Raision ja Ruskon kanssa tehty sote-alue on 2000-luvun lopun Paras-hankkeen kummallisuuksia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Raision kaupunginvaltuusto päättää Ruskonkin sote-budjetissa. Sitä ei ajateltu lopullisena järjestelynä, vaan polkuna Raision ja Ruskon kuntaliitokselle. Kuntaliitos jäi lopulta tulematta, mutta Rusko tarvitsi sote-aluetta Paras-lainsäädännön takia. Vastaus valtuutettujen kysymykseen siitä, mitä hyötyä Raisiolle sote-alueesta on, on lyhyt: Ei mitään. Toinen kysymys on se, että onko sote-alueesta jotain haittaa. Tuskin suurta. Hallintomenojen osuus 100 miljoonan euron sotebudjetista lienee muutaman prosentin luokkaa. Hallinnon menoja on jyvitetty Raisiolle ja Ruskolle samankokoisella kauhalla. Raisio voisi irtisanoa sote-sopimuksen, mikä veisi Ruskon kunnan pahaan paikkaan. Sen olisi etsittävä uusi kumppani ainakin väliaikaisesti. Ennen irtisanomista kannattaa kuitenkin katsoa, syntyykö valtakunnallista sote-ratkaisua, ja tehdä johtopäätökset sen jälkeen. Nykymalli on puutteineenkin tehokkaampi kuin usein käytetty kuntayhtymä-malli.