Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Villisiat saapuivat Otavan saareen - Metsästäjät haluavat varmistaa, ettei eläimistä tule vitsausta maanviljelylle

Metsämiesten mukaan on ollut vain ajan kysymys, milloin ensimmäiset villisikahavainnot tehdään Otavan saaressa, sillä Yläneen, Mynämäen, Laitilan ja Uudenkaupungin välisellä alueella villisikoja liikkuu runsaasti. Lokakuun ensimmäisenä sekä toisena päivänä riistakamera tallensi kaksi villisikaa Rymättylässä. Enää kolmantena yönä villisiat eivät kameran ohi kulkeneet. Mahdollisesti sama sikapari nähtiin myös eräässä Naantalin saaressa. Rymättylän-Merimaskun Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jari-Antti Hörkkö kertoo villisikojen olevan nopeita liikkeissään. Vaikka riistanhoitoyhdistyksessä reagoitiin havaintoon pikaisesti, sikojen jäljille ei päästy. –Villisiat voivat olla yhä Otavalla, tai yhtä hyvin ne ovat voineet suunnata jo Mynämäkeen. Perunat maittavat villisioille Rymättylässä näyttäytyneet villisiat ovat lähteneet tunnustelemaan reviirin ulkopuolisia seutuja. Jari-Antti Hörkkö toteaa, että levittäytyminen riippuu muun muassa uuden alueen ruokatarjonnasta. Tähän asti merimaskulaiset ja rymättyläläiset maanviljelijät ovat harmitelleet peurojen sekä kauriiden harsoihin jättämiä reikiä. Huonolla tuurilla villisiat rikkoisivat harson ja pistelisivät poskeensa runsain mitoin perunaa sen alta. –Juuri tämän vuoksi olemme riistanhoitoyhdistyksessä varuillamme, Jari-Antti Hörkkö tähdentää. Mikäli villisian havaitsee, Hörkkö kehottaa ilmoittamaan siitä lähimmälle metsästäjälle. Villisian kaatajalla pitää olla metsästysoikeus kyseiselle maa-alueelle. Emakkoa ei saa ampua, jos sillä on seurassaan vuotta nuoremmat porsaat. Villisikalauman pääemakko synnyttää yleensä yhden pahnueen vuodessa. Siihen voi kuulua enimmillään kymmenkunta porsasta. Mikäli pääemakko menehtyy, lauma hajoaa ja kaikki sen sukukypsät naaraat tulevat kiimaan synnyttäen lopulta uusia porsaita. Näin ollen väärän yksilön ampuminen voi kasvattaa kantaa huomattavasti. Arka eläin ja ihmisille vaaraton Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Hörkkö muistuttaa, ettei villisioista ole vaaraa ihmisille. Hän kuvailee villisikaa araksi eläimeksi, joka liikkuu pääasiassa hämärään aikaan. –Hyvin harva näkee villisian luonnossa, Hörkkö sanoo. Hän kertoo soittaneensa Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistysten edustajille ja tiedustelleensa hyväksi osoittautuneita käytäntöjä villisikakannan rajoittamiseksi. Vaikka nyt havaitut villisiat olisivatkin palanneet kotikonnulleen, villisika-asiaan tullaan Hörkön arvion mukaan vielä palaamaan Naantalin saaristossa. Nimettömänä pysyttelevä naantalilainen metsästäjä toteaa villisian olevan mieluisa saaliseläin. Hän kertoo sen lihan maistuvan erinomaiselta. Metsästäjä ei kuitenkaan sallisi eläimen levittäytyä Merimaskuun tai Rymättylään. –Otavan saaren kohdalla vaakakupissa painaa enemmän esimerkiksi varhaisperunapeltojen kohtalo, mies toteaa. Viljelijä toppuuttelee murehtimasta liikoja Isotalon tilaa Merimaskussa viljelevä Pasi Sariola on kuullut villisikojen repineen muualla harsoja sekä kaivaneen maata. Sariola toteaa ajan näyttävän, kuinka nopeasti villisiat lisääntyvät. –Tehtyjen havaintojen pohjalta ei vielä kannata ryhtyä maalaamaan piruja seinille, Sariola linjaa. Hän luottaa metsästysseurojen kykyyn tarttua ongelmaan. –Esimerkiksi peuroja oli aika paljon. Metsästysseurat ovat aktivoituneet, joten peurojen suhteen tilanne on meidän kohdallamme nyt aika lailla kunnossa, Sariola kertoo.