Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Entisissä ja nykyisissä väestönsuojissa on yksi konkreettinen ero, jota ei välttämättä tule ajatelleeksi – Rannikkoseutu tutustui Kerttulantien väestönsuojaan ja kysyi palotarkastajalta, onko kaikille raisiolaisille suojaa sodan syttyessä

Jos Raisio altistuisi kemialliselle hyökkäykselle tai vaikkapa ydinlaskeumalle, ilmakehän myrkkyjä ja radioaktiivisia saasteita olisi periaatteessa mahdollista paeta muun muassa aivan ydinkeskustan sydämeen, osoitteeseen Kerttulantie 1. Kyseessä on tavanomainen, moderni kerrostalo, jonka suojahuone toimii rauhan aikana lähinnä vanhojen sekä syystä tai toisesta tarpeettomien tavaroiden tyyssijana, siis asukkaiden irtaimiston varastona. Niin sanottuihin kanahäkkeihin johtaa ovi, jonka yläpuolella olevaa väestönsuojasta ilmoittavaa tarraa tavallisesti tokkopa edes noteeraa. –Kriisitilanteen sattuessa tarran kuitenkin huomaisi, sillä jos tulee eteen tilanne, jossa väestönsuoja pitää perustaa, niin silloin on erittäin suurella todennäköisyydellä sähköt katki. Tarra on nimittäin jälkiheijastavaa materiaalia, eli väestönsuojaan pitää löytää myös pimeässä, kertoo kyseisen kerrostalon isännöitsijänä toimiva Niko Prusi V-S Isännöintitalosta. Rauhan aikana ei välttämättä myöskään kiinnitä huomiota paksuun rautaoveen, joka lepää selällään väestönsuojan kevyemmän kulkuoven edessä. Kriisitilanteessa tuo raskas ovi olisi sen sijaan ohjeistuksen mukaan painettava kiinni, ja myös ilmanvaihtoon pitäisi tehdä muutoksia hätätapauksessa. –Jos väestönsuojassa on paljon ihmisiä, tilaan muodostuu ylipainetta, minkä vuoksi ylimääräistä hiilidioksidia olisi puhallettava pois suojatilasta, isännöitsijä Prusi tietää. Myös talon ilmanvaihtojärjestelmässä toimiva ilmanvaihto pitäisi sulkea ja tulpata tyystin, jos ilmakehässä leijuisi vaarallisia myrkkyjä. Tällaista kauhuskenaariota varten väestönsuojasta löytyy kriisiajan ilmanvaihtokonejärjestelmä, joka poistaa myrkkypitoisuudet tilasta, niin että väestönsuojassa on taas turvallista hengittää. –Tämä kriisiajan järjestelmä toimii käsipelillä eli kampea pyörittämällä, mikä on melko raskasta. Siinä pitää ihmisten pyörittää kampea vuoron perään, jotteivät voimat lopu kesken. Samanlaisia kriisiajan ilmanvaihtokonejärjestelmiä löytyy myös iäkkäämmistä, esimerkiksi 1960-luvun kerrostaloista. Järjestelmissä on tosin yksi olennainen ero, jonka merkitys on varsin konkreettinen. –Vanhemmat laitteistot ovat hieman alkeellisempia ja siten myös raskaampia pyörittää. Ne siis vaativat enemmän ruista ranteeseen kuin nämä modernit ilmanvaihtokonejärjestelmät, Prusi sanoo. "Siinä pitää olla sulassa sovussa naapurin kanssa" Rauhan aikana kriisiajan ilmanvaihtokonejärjestelmällä ei kuitenkaan ole tehtävää. Laitteiston pitää yhtä kaikki olla valmiina pääkallopaikalla, jos niikseen tulee. Kriisiin varaudutaan myös siten, että väestönsuojan toimivuus tarkastetaan vuosittain, ja viiden vuoden välein suoritetaan painekokeita, jolloin tila suljetaan ja paineistetaan. Silloin nähdään, vuotaako tilasta jotakin sisälle tai ulos. –Mikäli tulee käsky, että suojatilaan pitää perustaa väestönsuoja, niin meillä on silloin kolme vuorokautta aikaa tyhjentää suojatila asukkaiden tavaroista ja purkaa häkkikomeroiden rungot, jotta ihmiset mahtuvat majoittumaan tänne. Tilaa ei silti ole millään lailla ylellisesti. Kerttulantien kerrostalon väestönsuojan pinta-ala on 50,8 neliömetriä – ja tilan kapasiteetti puolestaan 68 henkilöä. –Se on siis alle neliömetri henkilöä kohden. Siinä pitää olla sulassa sovussa naapurin kanssa, Prusi nauraa. Väestönsuojasta löytyy kaiken varalta myös kuivakäymälöitä eli ikään kuin isoja ämpäreitä, joihin tarpeet on tarpeen vaatiessa tehtävä. Suojatilassa on myös kaksi avaamatonta pahvipakkausta, jotka kätkevät sisäänsä valtavat, tuhannen litran vesisäiliöt. –Sanoisin, että täällä voisi selviytyä noin viikon, Prusi arvelee. Äärimmäisessä tapauksessa tilasta pääsisi pakoon varauloskäynnin kautta. Pienestä, klaustrofobisesta luukusta putoaisi ulos Kerttulantielle, ja sen jälkeen olisikin ulkoilman armoilla. Eläimillä ei asiaa väestönsuojaan Väestönsuojiin ei kuitenkaan ole tarkoitus suojautua ydinlaskeuman kaltaisen suuronnettomuuden sattuessa, kertoo palotarkastaja Harri Lehtonen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Syy siihen on se, että väestönsuojan käyttöönotto kestää liian kauan esimerkiksi vaarallisen aineen onnettomuuden tai juurikin ydinlaskeuman aikana. –Ydinlaskeuman uhatessa suoritetaan ensi vaiheessa suojaväistö. Viranomaiset voivat joutua evakuoimaan väestöä käytännössä jopa vuosikymmeniksi, jos sattuisi esimerkiksi Tšernobylin kaltainen tapaus, palotarkastaja Lehtonen toteaa. Sotatilanteessa väestönsuojia sen sijaan käytetään, ja suojapaikkoja on Raisiossa tarpeeksi. Tilapäisiäkin suojapaikkoja voidaan yhtä kaikki rakentaa. –Kun sotatila uhkaa, viranomaiset suunnittelevat väestösuojapaikkojen sijainnit ja tiedottavat niistä kansalaisille. Jos matka lähimpään väestösuojaan käy kuitenkin liian pitkäksi, niin silloin suunnitellaan ja rakennetaan tilapäissuojia niitä tarvitseville. Kansalainen voi suojautua väliaikaisesti myös omaan kotiinsa. Kotitaloon ei kuitenkaan parane jäädä nykysuositusten mukaan kuin korkeintaan pariksi päiväksi. Sen jälkeen on syytä katkaista kodin ilmanvaihto, sulkea ikkunat, tiivistää asunto, panna ovi takalukkoon ja hakeutua väestönsuojaan. –Suojiin ei ole varastoitu elintarvikkeita, joten jokainen tuo mukanaan sopivaa ruokaa. Myös vuodevaatteet ja muut henkilökohtaiset tarvikkeet jokainen tuo itse, Lehtonen sanoo. Alkoholia, huumeita tai aseita väestönsuojaan ei sen sijaan saa tuoda. Myöskin pahanhajuiset aineet ja kaasukeittimen kaltaiset lämpöä tuottavat laitteet ovat pannassa – kuin myös lemmikkieläimet. –Täydessä suojassa on niukasti tilaa henkilöä kohti. Mukaan voi ottaa siis vain välttämättömimmän. Sitten vain odottelemaan väestöhälyttimen äänimerkkiä, joka kestää seitsemän sekuntia ja merkitsee vaaratilanteen päättymistä. Vaaratilanteen alkamisesta tiedotetaan sen sijaan merkkiäänellä, joka nousee minuutin ja laskee seitsemän sekunnin verran – ja jota toivon mukaan ei tarvitse Raisiossa tai missään muuallakaan kuulla.