Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Naantali lisää älylaitteiden käyttöä myös varhaiskasvatuksessa – Rannikkoseutu haastatteli aivotutkijaa, jonka yksinkertainen neuvo vähentää lapsen liiallista ruutuaikaa

Naantalin perusopetuksessa kaikilla 4.–9.-luokkalaisilla oppilailla on käytössään henkilökohtainen, kaupungin tarjoama älylaite, jonka tarkoituksena on tukea oppilaan kehitystä opetussuunnitelman mukaisesti. Jatkossa laitteita annetaan myös nuorempien oppilaiden käyttöön, kertoo Naantalin sivistystoimenjohtaja Kimmo Kuusimäki . Naantalin kaupungin johto nimittäin esitteli maanantaina neljän vuoden investointiohjelmansa, jonka mukaan kaupunki aikoo kuluttaa liki miljoona euroa hankkiakseen tietotekniikkaa paitsi kouluihinsa myös päiväkoteihinsa seuraavien vuosien aikana. –Summa on hieman isompi kuin aikaisemmin, koska jatkossa älylaitteita annetaan enemmän myös nuorempien oppilaiden ja varhaiskasvatuksen käyttöön, Kuusimäki sanoo. Se, minkälaisista laitteista on kyse, on toistaiseksi työn alla. Kuusimäki kertoo, että strategia tarkastetaan ensi vuoden alussa. –Laitteet ovat joka tapauksessa henkilökohtaisia, joskin varhaiskasvatuksessa eli esikoulussa ja päiväkodeissa ne voivat olla myös yhteisiä. Uskalsimme kuitenkin tehdä budjettivarauksen jo nyt, koska laitteet kuin laitteet ovat pitkälti samanhintaisia. Kuusimäen mukaan todennäköisintä on, että Naantalin koulujen tietotekniikan tulevaisuus rakentuu joko Windowsin tai Applen varaan. Siitä, pitäisikö älylaitteiden ja tietotekniikan määrää vähentää perusopetuksessa, ei ole Naantalissa keskusteltu. Älylaitteiden lisäksi Naantalissa aiotaan satsata oppimisympäristöihin, joiden uusimiseen on varattu rahaa 800 000 euroa. –Tämä investointi ei niinkään liity tietotekniikkaan, vaan tarkoituksena on tuoda Naantalin koulut nykyaikaan. Meillä on vieläkin paljon sellaisia luokkahuoneita, joissa on kalusteina vain opettajan pöytä ja oppilaiden pulpetit ja jotka eivät mielestäni toteuta uuden oppimisympäristön käsitettä. Ajatuksena on luoda monipuolisia opetustiloja, niin että luokkahuoneesta olisi tarpeen vaatiessa moneksi. – Ei sillä rahalla ruveta seiniä kaatamaan, vaan tavoitteena on tehdä luokkahuoneista sellaisia, että niiden kalusteet tukevat ilmiöoppimista ja ovat muunneltavissa tilanteen mukaan, Kuusimäki avaa. "Sehän on silloin ainoastaan koulun etu" Aivotutkija ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen kirjoitti vastikään Yle Tieteeseen artikkelin, jonka otsikossa sanotaan, että älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan – siitä ristiriidasta huolimatta, että älylaite on hänen mielestään mainio keksintö. Syyttävän sormen ei pitäisikään siis osoittaa itse laitetta, vaan sitä, kuinka välinettä käytetään. –Koulussahan on paljon asioita, joita pystytään tekemään vain älylaitteilla, Huotilainen sanoo Rannikkoseudun haastattelussa. Kasvatustieteen professorin mukaan olisikin vaikea ajatella, että älylaitteeton koulu kykenisi toteuttamaan tämän päivän opetussuunnitelmaa monipuolisesti. Hän ei myöskään näe, että Ranskan linjauksen kaltainen oppilaiden omien älylaitteiden totaalinen kieltäminen olisi välttämättä paras tapa rajoittaa oppilaiden puhelimenkäyttöä koulussa ja oppitunneilla. –On tilanteita, joissa laitteista on todellista hyötyä oppilaille. Esimerkiksi erityisoppilas voi pystyä keskittymään tehtäviin paremmin, jos saa kuunnella valitsemaansa musiikkia omista kuulokkeistaan, ja sehän on silloin ainoastaan koulun etu, että oppilaan kotona on tehty tällaisia satsauksia, Huotilainen toteaa. Samaan hengenvetoon Huotilainen kuitenkin muistuttaa, että oppilailla pitäisi olla koulussa myös niin sanottu älylaitevapaa alue. –Sellaista aluetta ei välttämättä ole monenkaan oppilaan kotona, joten älylaitteetonta aikaa pitäisi pystyä järjestämään kouluissa, aivotutkija sanoo. Älylaitteiden käyttöä olisi kuitenkin syytä rajoittaa myös siellä kotona, Huotilainen huomauttaa. Hän sanoo, että aikuisen pitää puuttua peliin, jos lapsi on hyvin keskittymiskyvytön tai huono menemään nukkumaan pitkän pelaamisen jälkeen. Järkevin ratkaisu ei kuitenkaan välttämättä ole se, että vie lapselta älylaitteen kylmänviileästi pois. –Minä uskon, että kieltämistä parempi ratkaisu on keksiä jotakin vaihtoehtoista toimintaa. Jos kysyy lapselta, että lähtisikö hän ulos kiipeilemään puihin, niin kyllä sellainen oikea leikkiminen melko todennäköisesti voittaa digitaalisen tekemisen. Ihan varmasti jo vaikkapa leipominen tai koiran ulkoiluttaminen yhdessä on mielekkäämpää tekemistä kuin pelaaminen yksin älylaitteen edessä, Huotilainen sanoo. Älylaitteita ei kuitenkaan tulisi nähdä silkkana uhkana, joka syö lapsen kaiken ajan ja huomion. Parhaimmillaan älylaite voi esimerkiksi kehittää lapsen lukutaitoa tavalla, johon painettu kirja ei välttämättä koskaan pystyisi. –Jos oppilas tykkää lukea kirjoja tabletilta ja sattuu sen vuoksi lukemaan enemmän kuin muutoin, niin tokihan lapsen lukutaito kehittyy siinä sivussa. Sitä ei ole tutkitusti pystytty osoittamaan, onko sähköisellä ja painetulla tekstillä poikkeavia vaikutuksia lapsen lukutaidon kehittymiseen. Huotilainen huomauttaa, että on myös olemassa esimerkiksi suomen kielen oppimista kehittäviä digitaalisia pelejä, jotka opettavat lasta lukemaan juuri kunkin yksilön tahdissa. Siihen ei painettu kirja kykene. –Joskin kyllä se ensimmäinen kannesta kanteen luettu, painettu kirja on iso askel ja juhlan paikka lapselle.