Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolari kerran päivässä – Lounais-Suomessa rytisee ympäri vuoden, mutta pimeys ja peurojen kiima-aika lisäävät onnettomuusriskiä: "Aika usein saa öisin herätä hälytykseen", sanoo Maskun seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja

Naantalin, Raision, Maskun, Ruskon, Nousiaisten ja Vahdon alueella on sattunut tänä vuonna tähän mennessä yhteensä 218 hirvieläinkolaria, kertoo Maskun seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Arto Takala . –Naantalissa alle jää pääsääntöisesti kauriita, mutta kyllä siellä peurojakin on, Takala kertoo. Juuri nyt on erityinen vaara törmätä peuraan liikenteessä, sillä peurojen kiima-aika käynnistyi hieman ennen marraskuun puoliväliä ja kestää noin kuukauden. Loka–marraskuussa hirvieläinkolareita onkin sattunut melkoinen määrä tällä seudulla, useammin kuin kerran päivässä. –Viimeisen 30 päivän aikana on kirjattu 42 hirvieläinkolaria järjestelmään. Pelti rytisee erityisesti pimeällä, iltakahdeksasta aamukahdeksaan. Rytinää Raision venesataman ja Särkänsalmen sillan välillä Takalan mukaan hirvieläinkolareita sattuu useimmiten Raision pienvenesataman ja Naantalin Särkänsalmen sillan välisellä osuudella. –Myös valtatiellä 8 kolaroidaan usein, vaikka siinä aitaa onkin. Nousiaisten ja Mynämäen rajalla kolisee paljon. Kolareita aiheuttaa muun muassa se, että sekä peura- että kauriskannat ovat kasvamassa Maskun seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella. –Hirvikanta on sen sijaan pysynyt pitkälti samanlaisena. Tällä seudulla on sattunut tänä vuonna 16 hirvikolaria, Takala sanoo. Keltainen nauha varoittaa vaarasta Maskun seudun riistanhoitoyhdistys yrittää toisinaan vähentää hirvieläinkolarien määrää ripustamalla keltaista nauhaa pahimmille riskialueille toiminta-alueellaan. Nauhan tarkoituksena on toimia varoituksena mahdollisesta kolarivaarasta, joka vaanii tien liepeillä. –Eihän se nauha mitään sinänsä estä, mutta kyllä se silti on hidastanut kaasujalkaa ja vähentänyt kolareita. Aika usein saa kuitenkin öisin herätä hälytykseen, kun jossakin on sattunut peurakolari, Takala sanoo. Tieto kolarista siirtyy hätäkeskuksen kautta riistanhoitajille, jotka lähtevät tapahtumapaikalle jäljittämään tai tarvittaessa lopettamaan kolarissa loukkaantuneen eläimen. –Peurakolarin tapauksessa riittää, että meiltä lähtee vain yksi kaveri paikan päälle, mutta hirvikolari vaatii useamman riistanhoitajan paikalle. Melko paljon saamme öisin tehdä talkoolaisina töitä, Takala toteaa. "Se kyllä tiedetään, missä niitä elukoita liikkuu" Lounais-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Teemu Äikäs toteaa, että hirvieläinkolareita sattuu lounaisessa Suomessa erityisesti Loimaan seudulla. –Nyt on tietysti erityisen vilkasta aikaa, mutta kyllä näitä sattuu ympäri vuoden ja myös saaristossa asti, Äikäs sanoo. Ylikonstaapelin mukaan paras keino välttyä hirvieläinkolarilta on se, että suhtautuu hirvivaroituksiin vakavasti – ja pudottaa vaara-alueella ajonopeuttaan. –Hirvivaroitusmerkit eivät ole siellä tien varsilla vain koristeina, vaan se kyllä tiedetään, missä niitä elukoita liikkuu, ja peurat kulkevat pitkälti samoja reittejä pitkin. Kannattaa siis ajaa hitaammin, jotta ehtii reagoida paremmin, jos jotain yllättävää sattuu. Äikäs lisää, että tärkeää on myös tarkkailla maastoa. –Peura voi tulla aivan yllättäen esiin metsistä, jotka ulottuvat tien reunoille asti. Eniten kolareita sattuu, kun aurinko laskee ja nousee, mutta ei saisi silti ajatella, etteikö peura voisi ilmestyä tielle milloin tahansa. Ylikonstaapeli myös muistuttaa, että peurahavainnoista voi varoittaa muita autoilijoita ajovalojaan väläyttämällä. –Se voi herättää vastaantulevan huomion, jolloin tämä hidastaa ajonopeuttaan. Jos näkee yhden peuran tien varrella, todennäköistä on, että niitä on siellä enemmänkin, Äikäs sanoo.