Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Keuhkoihin päätynyt asbesti alkoi oireilla vasta vuosikymmenten päästä

Elettiin tammikuuta 1960. Jorma Terännöllä oli takanaan yhdeksän kuukauden putkimieskurssi ja taskussaan rakennusliikkeen kanssa solmittu työsopimus. Hänen ensimmäinen työmaansa oli Raision Viheriäisissä, missä rakennettiin kolmikerroksisia asuintaloja öljyjalostamon työntekijöille. –Tein töitä talossa, johon kaikki putket tulivat pannuhuoneen kautta. Siellä sitä riitti asennettavaa ja hitsattavaa. Minua seurasivat eristäjät, jotka levittivät putkien päälle seosta, Jorma kertoo. Jauhomainen eristeseos tuotiin pannuhuoneeseen säkeissä. Eristäjät nappasivat säkin kainaloon ja kaatoivat osan sisällöstä ämpäriin. Sitten he ryhtyivät sekoittamaan kädellään jauhoa veteen. Tämän jälkeen pannuhuoneen ilma oli sakeanaan hienojakoista pölyä, joka tunkeutui kaikkialle. Hengityssuojaimia työmiehet eivät käyttäneet. Keskeinen ainesosa eristeseoksessa oli asbesti. Pölyä pidettiin normaalina Kukaan ei Jorman mukaan kiinnittänyt pölyyn huomiota. Se tuntui normaalilta rakennustyömaalle kuuluvalta asialta. Pöly ei aiheuttanut oireita, mitä nyt illalla niistäessä nenäliinaan tuli pölyn mustaamaa räkää. Työvaihe Viheriäisten talon maanalaisessa pannuhuoneessa kesti toista kuukautta. Sen valmistuttua Jorma jatkoi putkiurakkaa talon huoneistoissa, joissa työ oli jo huomattavasti siistimpää. Monet tuon ajan eristäjät ja muutkin rakennusmiehet ovat siirtyneet autuaammille maille. Useimmat ovat sairastaneet ensin syöpää, jonka yhdeksi aiheuttajaksi on paljastunut työmailla hengitetty asbesti. Jorma on huomannut, että asbestin vaikutukset ovat yksilöllisiä. Hän kokee olevansa onnekas. Asbestipöly on pienentänyt keuhkokapasiteettia noin kolmanneksella, mutta siitä huolimatta elämä jatkuu. Lääkärien mukaan ratkaisevaa on ollut tupakoinnin lopettaminen armeijan jälkeen. Käryttelyn ja asbestin yhteisvaikutus olisi todennäköisesti laukaissut keuhkosyövän. –Tupakointi oli rakennuksilla tuiki tavallista. Oli poikkeavaa olla työmies, joka ei polttanut, Jorma muistelee. Asbestimassaa oli myös lämmityskattiloissa Rakennusalalla oli tapana vaihtaa työnantajaa paremman palkan tai mukavampien työmaiden toivossa. Jormakin laskee olleensa noin kymmenen firman palkkalistoilla, kunnes hän päätyi Raision kaupungin kaukolämpölaitokselle. Kunnan palveluksessa vierähti 26 vuotta. Vaikka työpaikka vaihtui, asbestipölyltä hän ei välttynyt. –Sitä mentiin sen kummemmin ajattelematta kohteisiin, joihin päällikkö käski. Jälkeenpäin ajateltuna harmillisia olivat paikat, joissa purettiin vanhoja putkistoja tai vaihdettiin rikkoontunutta putkenpätkää uuteen. –Mieti, kun eriste on ollut lämpimän putken ympärillä vuosikausia ja sitten sitä ryhdytään irrottamaan. Hillitsimme pölyn kulkeutumista muualle pesemällä lattiaa, mutta ei se itse purkuvaiheen pölyämistä tietystikään hillinnyt, Jorma selittää. Öljylämmitys yleistyi Suomessa 1960-luvulla, minkä myötä vanhoja koksikattiloita vaihdettiin öljypolttoisiin malleihin. Monesti kattilat paloiteltiin ahtaissa pannuhuoneissa, jotta ne pystyttiin kantamaan pois. Eristeenä kattiloissa oli asbestimassaa. Sen kanssa Jorma ja muut purkutöitä tehneet joutuivat tietysti tekemisiin. Viimeisimmässä työpaikassaan Raision kaupungilla Jorma törmäsi asbestiin keskustan Tornitalon alakerrassa. Sieltä purettiin vanhat putket, joiden mutkat oli peitetty asbestieristeellä. Sydänsairaus, astma ja refluksi suljettiin pois Asbestin haitoista ryhdyttiin puhumaan 1990-luvulla ja 1994 asbestin käyttö kiellettiin Suomessa. –Kielto aiheutti heilahduksen toiseen äärilaitaan. Sitten ryhdyttiin olemaan äärimmäisen varovaisia. Asbestipuruista tuli kalliita ja pitkiä operaatioita. Tiukat määräykset ovat mielestäni paikallaan, koska niillä suojellaan ihmisiä, Jorma toteaa. Työuransa loppuvaiheessa hän huomasi, ettei kaikki ole keuhkoissa kohdallaan. Selittämätön yskä alkoi hiljalleen vaivata. Raision kaupungin työterveys totesi vuonna 2009 muutoksia Jorman keuhkoissa, mutta niitä ei ryhdytty sen kummemmin tutkimaan. –Minun olisi pitänyt vaatia tarkempia tutkimuksia. Olin liian sinisilmäinen ja uskoin lääkärien tekevän kaikkensa. Terveyskeskuskierteen katkaisi nuori mieslääkäri kesällä 2017. Hän totesi keinojen loppuneen ja kirjoitti lähetteen Tyksin Työlääketieteen klinikalle. Siellä tutkittiin ja todettiin, ettei Jormalla ole ainakaan sydänsairautta, astmaa tai refluksia. Yksityiskohtainen syventyminen miehen työhistoriaan poiki syksyllä 2017 asbestoosidiagnoosin. Asbestin todettiin ankkuroituneen keuhkojen yläosiin, joista löytyi keuhkofibroosille ominaista hunajakennomaista kudosta. Keuhkojen todettiin olevan "harson" peitossa. Ulkoilu on parasta lääkettä Parhaimpana lääkkeenä asbestoosiin Jorma pitää tunnin sauvakävelylenkkejä, joita hän tekee vaimonsa kanssa päivittäin. Tasamaalla askel on kevyt, mutta jyrkimmissä ylämäissä on höllättävä tahtia. Yskänpuuskia hillitsemään lääkärit ovat määränneet kortisonisuihketta sekä keskushermostoon vaikuttavaa yskänlääkettä. Kortisonisuihke hillitsee yskää, mutta sen myötä lähtee myös ääni. Punaisen kolmion yskänlääke estää puolestaan esimerkiksi autoilun. Kerran vuodessa Jormalle tulee kutsu seurantakäynnille Tyksiin. Siellä saamaansa palvelua hän kiittelee erinomaiseksi. Ohjelmassa on aina muun muassa viipalekuvaus, veri- ja puhalluskokeet sekä kävelytesti, jonka tavoitteena on kulkea 400 metriä tietyn aikarajan sisällä. –Kävelyharrastuksesta on se etu, että viimeksi sain kävelytestistä erinomaisen tuloksen, 130 prosenttia. Onko altistuminen asbestille aiheuttanut katkeruutta? –Miten voisin olla katkera vaikka työnantajille, koska se oli siihen aikaan normaalia työntekoa. Olen kaikesta huolimatta saanut hyvän ja pitkän elämän, Jorma kiteyttää. Kuitumainen silikaattimineraali. Erinomainen lämmön- ja sähköneriste, jolla on hyvät palonkesto-ominaisuudet. Suomessa sitä on käytetty lujittamaan useita rakennusmateriaaleja vuosien 1920–1994 välillä. Asbesti on terveydelle erittäin haitallista. Useimmat suomalaisten työperäiset kuolemat aiheutuvat asbestista. Asbesti ei poistu kehosta. Sen aiheuttama jatkuva ärsytys altistaa syövälle.