Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Saaristossa VPK:n paikallistuntemus on tärkeä tuki – uusia vapaaehtoisia tarvitaan

–Ajoin piipaa-autolla, kiteyttää Noora Aaltonen , 3, Merimaskun VPK:n Päivä paloasemalla -tapahtuman parhaan annin. Nooran ja 4-vuotiaan Millan äiti Maria Aaltonen kiittelee tapahtumaa, jossa lapsetkin pääsevät tutustumaan palokunnan toimintaan. Tarjolla oli myös pientä puuhaa ja purtavaa, mutta vetonaulana oli kalusto. –Kävimme täällä viime vuonna ja tytöt halusivat taas tulla katsomaan palo-autoa, Aaltonen hymyilee. Rymättyläläinen Luca Degert saapui äitinsä Riia Ahon kanssa lauantaina Merimaskuun, koska Rymättylässä ei tänä vuonna vastaavaa tapahtumaa järjestetty. Äiti kertoo pojan olevan hyvin kiinnostunut paloautoista ja myös Lucan isän toimineen vapaaehtoisena VPK:ssa. –Hyvä, että on vapaaehtoisia auttajia. Tällaiset ovat varmaan paikalla nopeammin kuin kauempana olevat yksiköt, arvelee Aho. Saaristossa tärkeä tuki Talon väkeen kuuluva merimaskulainen Seppo Rautakoski liittyi vapaaehtoiseen palokuntaan neljä vuotta sitten. –Tähän tapahtumaan tultiin lasten kanssa, eikä ollut aikomustakaan liittyä. Sitten heräsin, että miksen auttaisi vapaaehtoisena, kun meitäkin kuitenkin autetaan. Sittemmin Rautakoski toteaa lähteneensä tositoimiin aina, kun se on ollut mahdollista, vaikka saunan lauteilta. Harrastus ei miehen mielestä sido liikaa, sillä paikalla ei tarvitse päivystää, vaan hälytykset kilahtavat puhelimeen, vuosittain noin 30−40 kappaletta. Merimaskulainen toteaa vapaaehtoisen palokunnan olevan saaristossa tärkeä tuki vakinaiselle palokunnalle etenkin paikallistuntemuksen vuoksi. –Se on iso etu. Täällä voi olla pitkä tie mökkisaaren rantaan, ja jos lähtee väärälle tielle, voi olla, että joutuu ajamaan kymmeniä kilometrejä uudelleen. Aikanaan merivoimissa työskennellyt Seppo Rautakoski toteaa oman laivapalokoulutuksensa olleen hommaan hyvä perusta, mutta korostaa, että vapaaehtoiset koulutetaan tehtäviin. –Suosittelen. Jos vaan olleenkaan on auttamisen halua ja reipashenkistä mieltä, ei tarvitse olla koulutettu. Tänne vaan, uusia aktiivisia jäseniä tarvitaan. Ryhmähenkeä ja auttamisen halua Merimaskun VPK:n päällikkö Juha Salo myöntää, että uusille vapaaehtoisille on tilausta. –Kuusi-seitsemän aktiivia on tällä hetkellä. Se on tosi vähän, mutta ollaan saatu homma pyörimään. Päällikkö itse on ollut mukana 30 vuotta, ja perheessä harrastukseen ovat hurahtaneet muutkin. Tytär Tiia Salo liittyi 12-vuotiaana Naantalin VPK:n nuorisojaostoon, sillä sellaista ei Merimaskussa ole, ja toimii nyt myös hälytysosastossa. Harjoituksiin voi kuulua esimerkiksi veneellä harjoittelua, kaluston huoltoa sekä perusselvityksiä, joissa testataan, että kaikki toimii. Parasta harrastuksessa on parikymppisen mielestä mahdollisuus auttaa ja ryhmän yhteishenki. –Mielettömiä ystäviä on löytynyt palokuntatoiminnasta. Hoitaa sammutus- ja pelastustoimintaa Merimaskun ympäristössä. Toimii pelastuslaitoksen alaisena. Tällä hetkellä toimintaan osallistuu noin 7 henkilöä. Vuosittain hälytyksiä noin 30−40. Lisätietoja: www.merimaskunvpk.fi.