Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Katso kuvat: Jenni Mäkikalli-Sjöroosin ja Tero Sjöroosin lapsiperhearki rullaa modernissa perinnetalossa Raisiossa − ”Tero tekee lähes kaiken”

Kun Jenni Mäkikalli-Sjöroos ja Tero Sjöroos päättivät rakennuttaa omakotitalon Raision Kuloisiin, ystävättäret povasivat Jennille ihania aikoja. Hän saisi tutkailla värikarttoja ja valita tapetteja uuteen kotiin. –Sehän tässä hauskaa on, että minä en ole valinnut yhtään mitään, Tero on valinnut kaikki. Hän ajeli ja katseli värejä rautakaupoissa ja lähetteli minulle värikoodeja sähköpostilla. Ainoa, minkä valitsimme yhdessä, on keittiön lattialaatta, Jenni nauraa. Moni myös varoitti projektin olevan varmin tapa hankkia avioero. Sen väitteen ennestään kaksi yhteistä kotia Raisiossa ja Turussa punnertanut pariskunta päätti osoittaa vääräksi. Suhdetta on ehditty testata. Jennin ja Teron ensitapaamisesta turkulaisessa yökerhossa on jo 25 vuotta. 1990-luvulla seurustellut pari löysi yhteisen sävelen uudelleen vuonna 2004, kun Jenni kiersi maan tanssilavoja orkesterinsa ja Yölintu-yhtyeen kanssa. Tero lähti seuraksi, miten töiltään ehti, milloin kuskiksi, milloin roudariksi. Esikoinen, nyt kuudesluokkalainen Daniel syntyi pari vuotta myöhemmin, pikkuveli Frans vuonna 2010. Isä arkirumban puikoissa Jenni sälyttää hektisen lapsiperhearjen sujuvuuden täysin puolisonsa ansioksi. Avioparin yhteiset hetket ovat harvassa, ja ne sanelee Jennin työ 20-vuotiaan Musiikkikoulu Jenni ja Seppo Mäkikallin yrittäjänä. Aiemmin Alkeissävelenä tunnetun koulun opettaja myös laulaa ja soittaa viulua, pianoa, kitaraa ja bassoa. Konsertit ja tanssimusiikkikeikat kuuluvat yhä kuvaan, markkinointia unohtamatta. Turun konservatoriossa opiskelevat pojat seuraavat äitinsä jalanjälkiä. Frans harrastaa kitaran ja pianon soittoa, Daniel tekee lisäksi omaa musiikkia. Kun äiti on arkisin töissä usein yli 12 tuntia, palettia pyörittää tietoliikennealan yrityksen myyntipäällikkönä päivätyönsä tekevä isä. Isovanhemmat ovat isona apuna, Seppo Mäkikalli hakee lapsenlapsensa koulusta joka päivä. –Arkisin ja viikonloppuisin, kun olen koululla ja keikoilla, Tero tekee lähes kaiken. Hän pitää yllä kodin, hoitaa pihan, tekee ruuat ja kuljettaa lapset. Oma panostukseni on lasten koulunkäynnin seuraamisessa ja läksyjen tarkistamisessa, joskin iltamyöhään. Toinen on joutunut aika paljon joustamaan, myöntymään ja hyväksymään. Tämä on nyt mennyt näin, Jenni toteaa. Projekteja ja etappeja Tero oli tiiviisti mukana myös talon rakennuksessa, kuten seinien eristämisessä kolmenkymmenen asteen helteessä. –Silmät, korvat ja keuhkot olivat täynnä villaa. En ole ikinä ollut niin tukossa. Silmiä ja kurkkua pisteli. Aika yksin olin rakentamisen kanssa, vaikka oli ihmisiä ympärillä. Rakennusala on ihmeellistä, ei ole asiakkaita vaan vain taloprojekteja. Eivät ymmärrä, että joku rakentaa talon vain kerran elämässään. Sen opin, että laskuja ei kannata maksaa, ennen kuin on valmista, Sjöroos sanoo. Maalta kotoisin olevan miehen seuraava projekti on puutarhan kunnostus. Vielä muutettaessa tontti oli savista peltoa, ja kesällä Tero viljeli istutuslaatikoissa perunoita ja mansikoita. Ensi keväänä tuijarivistön rajaama nurmikko saa seurakseen pensaita ja pienen kasvimaan. Yhteisinä hetkinä parasta on kotona hääräily, lukuun ottamatta lomia, jolloin koko perhe jättää rutiinit taakseen ja lentää lämpimään. Lapset ovat viettäneet kaikki elämänsä joulut Kanariansaarilla. –Välillä on pakko lähteä pois ja poikienkin tähden viettää yhteistä aikaa vailla aikatauluja. Kun on joku etappi talvella, jaksaa pikkuväkikin ahertaa, kun tietää, että kohta pääsee nollaamaan, äiti hymyilee. Kiireisen arjen keskellä nelikymppisille tärkeintä on terveys. Tero summaa, että nyt maksellaan taloa pois, kunhan sitä ja työtä riittää. –Tulee asioita, joihin ei voi vaikuttaa, mutta niin kauan kuin kaikilla on kaikki hyvin, kannattaa olla joka päivästä iloinen.