Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Petäjän uurteessa kuuntelen lumitykin kuisketta

Miellän itseni seisoville jaloille Raision Kerttulaan jäähallin nurkalle. Siinä silmilläni tapittaisin, kuinka luonnonvoimat tekevät ihmetöitään, kun kone nielee vettä ja sylkee lunta. Siinä seisoisin oman tovin, kunnes kohta nojaisin petäjään Naantalin Suovuoressa, pukisin silmälasit ja pujahtaisin piiloon kaarnan uurteisiin. Siellä etsisin tukevan selkänojan, tuntisin puunkuoren ilmavan lämmön pakkasessakin ja taas sihtaisin lumen syntyä. Näin mies taitaa ajatella mitä tahtoo, ajatella itsensä vaikka maan reikään, puun loveen tai peukaloiseksi, joka sujahtaa kiven rakoon. Leikkiä kaikki ja kaikki leikkikööt! Mukava on niissä paikoissa odotella sitä minkä tuleman pitää. Pari iltaa sitten sai iloita siitä, kun lumi puhdisti maan valkoiseksi. Sitten yöllä litisi, ja aamulla maa taas puhui mustaa. Mitäpä siitä. Pakkanen tulee kun tulee, eikä sen patistaminen muuta tuo kuin itselle turhaa vaivaa. Varmasti moni toivoo pikaista pääsyä laduille. Ihminen on omilla toimillaan aiheuttanut sen, että hiihtämistä voi nykytalvin harrastaa lyhyemmät ajat kuin menneinä vuosikymmeninä. Sen ovat monet kapitalistisetkin tiedemiehet tunnustaneet. Mutta niin vain on ihminen vastakkaiseenkin suuntaan vaikuttanut: lumitykit pidentävät hiihtokautta kaikista päistä. Toivominen on sallittua. Säähän - lumisateeseen, pakkaseen - toivomisen ei tiedetä mitään vaikuttavan. Siitä piittaamatta toivon, että tulee oikea vanhanajan talvi. Puoli metriä - tai miksei vaikka koko jaardi - lunta, viiden tai kymmenen asteen jatkuvat pakkaset ja usein auringonpaistetta. Meret jäätykööt samoin Luolalanjärvi. Puhaltakoon tuuli sopivasti, jotta jäille tulee pitkiä väyliä luistelijoille ja muistakoot luistelijat paksuista jäistä huolimatta napata naskalit matkaan. Niin teräksiset jäät saadaan, että Hollantiin saakka kiirii sana, ja tuo menneinä aikoina kanavissaan luistelukansaksi kasvanut väki saapuu divisiooneittain luistelemaan Naantaliin, pitäjästä pitäjään, saaresta saareen ja kylästä kylään. Kai Naantalin markkinointikoneisto on valmis pitämään huolen, että puukenkäväki saa tarvitsemansa tiedon? Haihattelua tämä ei ole. 1990-luvun puolivälissä Keski-Suomessa oli pari erinomaista luistelutalvea. Kymmeniä, satoja kilometrejä jäät olivat vahvat ja lumettomat, ja sinne saapuivat hollantilaiset kiitämään. "Kai Naantalin …markkinointikoneisto …on valmis?