Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Suomen Lukiolaisten Liitto huolestui ilmiöstä, jossa Naantalin lukion koulupsykologi näkee myös hyvän puolen: "Stressiä ei tarvitse pelkästään kauhistella, vaan sitä pitää säädellä"

Naantalin lukion koulupsykologi Cecilia Forsman tietää kuusi olennaista keinoa, joilla lukiolaiset – ja oikeastaan ihan ketkä tahansa – voivat opetella säätelemään stressiään. Keinot ovat pohjimmiltaan yksinkertaisia ja juuri siksi henkisen hyvinvoinnin tukipilareita. Pitää esimerkiksi muistaa pitäytyä unirytmissä, liikkua tarpeeksi, syödä hyvin ja hoitaa ihmissuhteitaan. Se, että sulkee suunsa ja jää yksin murheisiinsa, on sen sijaan huono ratkaisu. –Stressiä ei toki voi ratkaista sormia napsauttamalla, mutta sitä pystyy sietämään ja säätelemään paremmin, jos on harjoitellut erilaisia taitoja jo vaikka päiväkodista saakka, Naantalin johtavana koulupsykologina työskentelevä Forsman sanoo. Kyselyn tulos huolestutti Stressiä on tosiaan syytä osata säädellä myös lukiossa. Suomen Lukiolaisten Liitto eli SLL on ilmoittanut olevansa huolissaan siitä, että joka kolmas Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaan kouluterveyskyselyyn vastannut lukiolainen on kertonut hukkuvansa koulutyöhön vähintään muutamana päivänä viikossa. Forsman ei kuitenkaan suoranaisesti jaa SLL:n huolta, vaan näkee kouluterveyskyselyn tuloksessa myös hyvän puolen. –Tulos kertoo siitä, että nuoret osaavat havainnoida itseään ja ovat tietoisia stressistään. Stressi on itse asiassa välttämättömyys, ja olemme elossa niin kauan kuin olemme stressaantuneita, Forsman jatkaa. Naantalin johtava koulupsykologi on myös sitä mieltä, ettei stressiä ole syytä kauhistella. Se, että stressi on pysyvä osa ihmisen elämää, ei ole Forsmanin mukaan synkkä visio. –Stressi kuuluu olemassaoloomme ja mahdollistaa sen, että pystymme ylittämään itsemme. Se ei toki kuitenkaan poista sitä, että stressi tuntuu ikävältä. Tarvitsemme siksi taitoja, joilla opimme elämään stressin kanssa. Forsman demonstroi stressiä kuminauhan avulla. Mitä pingottuneempi kuminauha on, sitä enemmän ihminen stressaa. –Tosi stressaantuneena ei pysty tekemään paljon mitään, vaan on vaikea ajatella luovasti ja oppia uutta. Silloin myös riitelee helpommin. Kuminauhaa – eli stressiä – pitää siksi säädellä Forsmanin mukaan niin, että ottaa toisinaan löysemmin. Kuminauhan tai pääkopan ei ole syytä olla alinomaa kiristettynä äärirajoilleen. –On hyvä, että välillä antaa itselleen luvan lukea vaikka yötä myöten, mutta sitä pitää kuitenkin osata päästää myös irti. Stressi ei saa olla sumua Rauhoittuminen on yksi tapa, jolla kuminauhaa voi löysentää. Forsman korostaa muun muassa tietoisuustaitojen merkitystä ja sitä, että edes pyrkii tunnistamaan omia tunteitaan. –Jos iskee oikein kova stressi, niin silloin on syytä lepuuttaa aivojaan edes hetken. Sitä voi vaikka kävellä vartin verran rannalla, kunhan ei ainoastaan hae taukoa selaamalla somea. Ideaalista olisi Forsmanin mukaan yhtä kaikki se, että stressin osaisi ehkäistä jo ennalta niin, ettei taitoja tarvitsisi koettaa opetella vasta silloin, kun kuminauha alkaa kiristyä liikaa. Hän muistuttaa, että kyseisiä taitoja tarvitaan läpi elämän, ei ainoastaan lukiossa. –Jo se, että kykenee stressaamaan, on taito itsessään. Stressi ei kuitenkaan saisi olla epämääräistä sumua, vaan mieluummin hetkellinen tähtisädetikku. Parhaimmat tulokset saadaan silloin, kun stressitaso on säädetty sopivaksi, Forsman kiteyttää. 1) Uni. 2) Liikunta. 3) Hyvä ravinto ja säännöllinen ruokailurytmi. 4) Tietoisuustaidot (eli mindfulness), joita voi harjoitella esimerkiksi rentoutumisäänittein. Myös älylaitteisiin saa ladattua rentoutumissovelluksia. 5) Psyykkinen hyvinvointi, se, että tunnistaa omat tunteensa. 6) Toimivat ihmissuhteet, joissa voidaan ratkaista ongelmia. Lähde: Cecilia Forsman, Naantalin johtava koulupsykologi.