Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Timo Rantanen pitää Rymättylää voittajana ja sanoo, että realiteetit ovat tärkeämpiä kuin identiteetti – Rannikkoseutu kysyi, mitä Rymättylässä ajatellaan kuntaliitoksesta liki kymmenen vuoden jälkeen

Jos rymättyläläiseltä Timo Rantaselta kysyy, kuntaliitos Naantaliin oli Rymättylälle onnenpotku. –Rymättylässä on tehty satsauksia, joihin kunnan omat voimavarat eivät olisi koskaan riittäneet, Rantanen toteaa Rymättylän Salen pihalla. Rantasen mukaan yksi konkreettinen esimerkki kuntaliitoksen vaikutuksista on se, että Rymättylän pururadat ovat paremmassa kunnossa kuin ennen. Suurimmat mullistukset on kuitenkin tehty pinnan alla, ei lenkkipolkujen pinnoilla. –Rymättylä on nyt liitettynä Kakolan jätevedenpuhdistamoon, eikä likavettä lasketa enää Airistoon niin kuin tehtiin vuosikymmenien verran. Myös kaikki viemärit ja pumppaamot on uusittu, ja nämä ovat sellaisia uudistuksia, joihin Rymättylä ei olisi yksin pystynyt. Rantanen sanoo, että myös Merimasku on saanut kuntaliitoksen myötä paljon. Valittamisen aihetta hän ei kuntaliitoksesta keksi, ei, vaikka asioita pitää hoitaa nykyään Naantalin keskustassa saakka eikä enää Rymättylän vanhalla kunnantalolla. –Kyllä minä koen olevani naantalilainen, vaikka Rymättylässä asunkin. Uskon, että elämä pitää rakentaa realiteettien, ei identiteettien, varaan, Rantanen pohtii. Naantalista vai Rymättylästä? Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Tuuna (kok) asuu Rantasen tavoin Rymättylässä ja suhtautuu kuntaliitokseen yhtä lailla myönteisin mielin. –Kun yhtäkkiä kysyt, mitä kuntaliitoksesta mietin, niin eipä se oikein edes herätä mitään ajatuksia. Niin arkinen asia kuntaliitoksesta on vuosien saatossa tullut, Tuuna naurahtaa. Tuunan mukaan kuntaliitos on onnistunut pitkälti suunnitelmien mukaisesti. Erityisesti hän korostaa sitä, että palvelut ovat pysyneet ennallaan kuntaliitoksesta ja Naantalin pinta-alan kasvusta huolimatta. –Tietyt tekniset palvelut ovat nähdäkseni jopa parantuneet saaristossa kuntaliitoksen myötä. Kyllä tämä neljän kunnan yhteiselo on ollut luontevaa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja pohtii. Naantalin kaupungin kannalta Tuuna näkee kuntaliitoksessa erityisesti yhden mehukkaan puolen, nimittäin sen vaikutuksen turismiin. –Naantali on kaupunkina saanut ison saaristoalueen, ja sitä on mahdollista hyödyntää matkailu- ja asumismuotojen moninaisuudessa. Naantali-otsikon alle on tullut laajempi saaristo ja kaupungille lisää pelivaraa kehitykseen, Tuuna toteaa. Sitä, onko Tuuna naantalilainen vai rymättyläläinen, hän ei halua määritellä. –Sanotaan näin, että liputan molempien puolesta ja väistän vastakkainasettelua. Sekä Naantali että Rymättylä ovat vahvasti kiinni minussa. Velkuan koulu Naantalin hartioilla Merimaskussa asuva kaupunginvaltuutettu Jan Lindström (kok) näkee niin ikään niin, että kuntaliitokseen on suhtauduttu yleisesti pitkälti positiivisesti. –Palvelut eri puolilla kaupunkia on pystytty pitämään korkealla tasolla. Se, ettei palveluista ole jouduttu tinkimään, on hyvä asia, Lindström sanoo. Kaikkea ei kuitenkaan pystytty pitämään kuntaliitoksen aikana aisoissa. Prosessi nimittäin kesti odotettua kauemmin – ja tuli Naantalin osalta kalliimmaksi kuin oli laskettu. –Siinä oli suurena tekijänä henkilöstömenojen kasvu prosessin ensimmäisinä vuosina, kun palkat harmonisoitiin. Parina vuonna tuli siis kymmenen prosentin kasvu henkilöstömenoihin, eikä sitä osattu arvata etukäteen. Kalliiksi olisi tullut myös Velkuan yhtenäiskoulun saneeraaminen ja laajentaminen pieneltä Velkuan kunnalta, jos kuntaliitosta ei olisi toteutettu – niin kalliiksi, ettei sitä olisi välttämättä voitu edes tehdä. –Velkuan koulun kunnostaminen on yksi esimerkki siitä, miten Naantali panostaa vaikkapa kouluverkkoa rakentaessaan saaristoon ensin. Epäilen, ettei Velkualla olisi ollut rahaa tällaiseen toisin kuin nyt, kun on isommat hartiat taustalla. Lindström, toisin kuin Tuuna, on valmis kutsumaan itseään nimenomaan naantalilaiseksi siitä huolimatta, että asuu Merimaskussa. –Olen varmaan naantalilainen, joka asuu saaristossa, Lindström naurahtaa. "Paljon ovat saaristolaiset saaneet" Saaristolaisten oma vaikutuskanava on saaristolautakunta, jonka esittelijänä toimiva Naantalin kaupungin viestintä- ja kehittämispäällikkö Tiina Rinne-Kylänpää korostaa Lindströmin tavoin Naantalin hartioita Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan isojen investointien, kuten juuri Velkuan koulun peruskorjauksen, takana. –Paljon ovat saaristolaiset saaneet. Jos miettii, että saaristokunnat olisivat pysyneet itsenäisinä, niin olisivatkohan ne mahtaneet kyetä samoihin investointeihin omillaan? Velkuan kunnanjohtajana aikoinaan toiminut Rinne-Kylänpää kysyy. Myös Rinne-Kylänpää pitää kuntaliitosta onnistuneena, vaikka hän myöntää, ettei liitos ole täysin kivuitta kasvanut. –Esimerkiksi koulukuljetuksien muutoksista on noussut joskus keskustelua, mutta kyllä saaristossa on oltu pitkälti tyytyväisiä kuntaliitokseen. Yksi tekijä siihen on saaristolautakunta, jonka tehtävänä on turvata saaristolaisten vaikutusmahdollisuudet Naantalin päätöksenteossa. Lautakunta koostuu yhdeksästä jäsenestä, joista seitsemän asuu saaristossa. –Lautakunta esimerkiksi avustaa saaristoyhdistyksiä summalla, jota on nostettu entisestään. Lisäksi saaristotiedotteet ilmestyvät kunnissa yhä edelleen, vaikka julkaisutahti onkin pudonnut niin, että tiedote tulee enää vain kerran kuukaudessa. –Niin, ja toki myös se on merkittävää, että Föli ulottuu nyt saaristoon. Ennen kuntaliitosta maksoi melkein kymmenen euroa, että pääsi Velkualta Turkuun. Nyt Turkuun pääsee Föli-taksoilla, Rinne-Kylänpää toteaa. Mitä mieltä olet itse kuntaliitoksesta? Vastaa oheiseen kyselyyn! Naantalin kaupunki on halunnut turvata saaristolaisten mukanaolon ja vaikutusmahdollisuudet kaupungin hallinnossa. Tätä varten on perustettu saaristolautakunta, jossa on yhdeksän jäsentä. Saaristolautakunnan yhdeksästä jäsenestä neljä asuu Rymättylässä, kaksi Velkualla, kaksi Naantalin keskustassa ja yksi Merimaskussa. Saaristolautakunnan tehtävänä on toimia asiantuntijana kaupungin saaristoasioissa. Sen toimialaan kuuluvat myös muun muassa saariston ja maaseudun kehittämishankkeet, kalastusasiat sekä saariston edunvalvonta. Saaristolautakunnan tehtäviin kuuluu seurata ja arvioida palvelujen toteutumista saariston näkökulmasta. Lautakunta vastaa kaupungin saaristo-ohjelman laatimisesta. Lähteet: Naantalin kaupunki ja Tiina Rinne-Kylänpää