Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

"Hyvä sairaus, ei näy päällepäin" - Velkuan ex-kunnanjohtajat ovat sopeutuneet uuteen elämäänsä

–Tämä on hyvä sairaus. Kun kävelee kadulla, se ei näy päällepäin, eikä se satu, sanoo Tiina Rinne-Kylänpää , 57, miehensä Jorma "Otto" Kylänpään , 70, muistiongelmien aiheuttajasta. He kertovat elämästään kotonaan Naantalin keskustassa, jossa Velkuan entiset kunnanjohtajat ovat asuneet vuodesta 2015 lähtien. Naimisissa pari on ollut 20 vuotta. Otto oli Velkuan kunnanjohtaja 1999-2004, ja kunnanjohtajana hän oli sitä ennen ollut Taivassalossakin. Puolison vuoro Velkuan johtajana oli 2004-2008. Aivoista löytyi arpia Rinne-Kylänpää sanoo, että ensimmäisen kerran Oton muistia tutkittiin vuonna 2011 ja silloin saatiin kehotus mennä lääkäriin. Erityisen vakavia oireet eivät tuolloin liene olleet, sillä sinne lääkäriin mentiin vasta seuraavana vuonna. Magneettikuvauksessa aivoista löydettiin arpia, ja johtopäätös oli että ne olivat aivoinfarktin jälkiä. Hippokampuksessa havaittiin atrofiaa eli rappeutumista. Diagnoosiksi tuli verenkiertoperäinen muistisairaus. –Välillä on muisti parempi, välillä on aivotoiminta hitaampi. Kun tulee riita, se on hyvä, kun se unohtuu parissa minuutissa, kuvailee Rinne-Kylänpää. –Pääasia että tietää mistä on kysymys. Päivä kerrallaan, jokaisesta hetkestä nauttien, sanoo Jorma Kylänpää itse. Teatterin aloittaminen tyssäsi vuorosanoihin Kylänpää oli jäänyt vanhuuseläkkeelle Liedon kunnan yritysasiamiehen tehtävästä 63-vuotiaana 2011, mutta töissä ei muistin häiriöitä ollut havaittu. Epäilyksiä alkoi herätä, kun Kylänpään yritys alkaa harrastaa Naantalin teatterissa ei luonnistunut. Vuorosanat eivät jääneet päähän. Muutenkin asioita oli alkanut unohtua. Silloin kun diagnoosi tuli, pari asui vielä Velkuassa Vähämaan saaressa, jossa oli vuokrattu taloa 1990-luvulta lähtien. Sinne oli Teersalosta kuljettava yhteysaluksella. Rinne-Kylänpää oli sieltä jo muutaman vuoden käynyt töissä Naantalissa, kun Velkuan kunnanjohtajan pesti oli vaihtunut Naantalin saaristoasiamiehen virkaan. Nyt hän on Naantalin viestintä- ja kehityspäällikkö. Diagnoosin jälkeen pari muutti vähä vähältä Naantaliin. Vuodesta 2013 lähtien he jo käytännössä asuivat Maijamäentiellä, jossa Rinne-Kylänpään isävainaalta oli jäänyt rivitalohuoneisto. Omakotitalossa keskustassa on asuttu vuodesta 2015. Vähämaan saaressa lähin naapuri oli kilometrin päässä. Rinne-Kylänpään mukaan Otto olisi siellä tullut yksin mökkihöperöksi, kun Rinne-Kylänpää olisi ehtinyt töistä kotiin vasta iltakuuden laivalla. Naantalissa mahdollista, Velkuassa ei Naantalissa Kylänpäällä on sellainen vilkas viikko, joka ei Velkuassa olisi mahdollinen: maanantaisin Birgittakodin päivätoiminta, tiistaisin Rotaryt Kylpylässä ja keskiviikkoisin karaokea seurakuntakeskuksessa. –Otto on siinä Eläkeliiton hallituksessakin, puoliso muistuttaa. Rinne-Kylänpäästä olisi hyvä, jos Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksellä olisi toimintaa Naantalissa. Yksi aktiviteetti muistiyhdistyksellä Naantalissa oikeastaan on, sillä Liikuntaseura Naantalin Neuromotoryhmä Kesti-Maariassa toteutetaan yhteistyössä sen kanssa. Armollista Jorma Kylänpään muistisairaus on ollut sikäli armollinen, että sen etenemisvauhti on ollut hidas. Hän ottaa kahta lääkettä, ja omat lääkkeensä vaativat myös korkean verenpaineen ja kolesterolin kurissapito. –Välillä harmittaa, kun ei muista. Onneksi on paperi ja kännykkä. Ei se siitä murehtimisesta parane. Yritän aina ajatella positiivisesti kaikki asiat, Kylänpää toteaa. Persoonallisuutensa Kylänpää ei ole huomannut muuttuneen. –Ei sitä itse huomaa, hän tosin sanoo. –Oletko sä, Otto, vähän lapsellisempi, pohtii puoliso. –Mä olen aina ollut lapsellinen, tämä vastaa. Tiina Rinne-Kylänpää sanoo, että ehkä Otto on nykyään entistä vähän hiljaisempi silloin, kun kylässä on paljon väkeä. Rinne-Kylänpää katsoo, että sairauden alku oli niin vähittäinen, että muutoksiin tottui siinä samalla. Elämään on tullut tiettyjä rutiineja. –Otto soittaa viimeistään viideltä, jos en ole tullut töistä kotiin. Täytyisi muistaa jättää jokin lappu Otolle. Hiljan Rinne-Kylänpää oli mennyt ennalta suunnittelematta jumppaan sunnuntaiaamuna. Silloin miehelle oli tullut hätä. –Otto oli sinä aikana soittanut ainakin yhdeksän kertaa. Aggressiivisuutta, karkailua? Tiina Rinne-Kylänpää sanoo, että jotkut muistisairaat muuttuvat aggressiivisiksi, karkailevat tai eksyilevät. Toisilla sairaus etenee nopeasti. Jorma Kylänpää on välttynyt näiltä. Vanhat tutut hän muistaa esimerkiksi Velkuan ajoilta. Naantalissa tuoreempien tuttavuuksien nimet ja yhteydet ovat joskus muistilta karussa. –Naantalilaisista muistan, että tuttu on, mutten välttämättä mistä. –Kaikki on hyvin. On mukava koti, on ihana prinsessa, mies sanoo. Hän on iät ajat sanonut vaimoaan prinsessaksi. –Maksettu mainos, kuittaa prinsessa hymyssä suin. Rinne-Kylänpää sanoo, että Otto on saanut taidon. –Kiinnittää huomion johonkin esineeseen, elää hetkessä. Monta kertaa kun aisteista menettää jotakin, niin se kompensoituu. Läsnäolon taito, osaa arvostaa sitä mitä on. Tiina Rinne-Kylänpää ja Jorma Kylänpää asuvat Naantalin keskustassa. "Otto" Kylänpäällä on todettu muistisairaus 2012. Kumpikin on ollut Velkuan kunnanjohtaja. VTM Rinne-Kylänpää on Naantalin viestintä- ja kehityspäällikkö. Sosionomi Jorma Kylänpää aloitti virkauransa Tarvasjoen kunnansihteerinä 1973. "Oletko sä, Otto, vähän lapsellisempi."