Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Viihde tappoi tylsyyden

"Kuka kenet saa oman tarinansa ostamaan? Kuka kyseenalaistaa, kun enemmistö taputtaa?" kysyy helsinkiläinen räppäri Pyhimys ajankohtaisessa kappaleessaan Kauneus pilas perhosen (2018). Voisi kuvitella, että Pyhimys ottaa tekstillään kantaa nykypäivän populistiseen politiikkaan, joka tanssii valssia sosiaalisen median kanssa maapallon eri kolkissa. Näin saattaa tosiaan olla, mutta kaikki juurtuu pohjimmiltaan paljon syvemmälle kuin siihen, mitä keskustelupalstoilla kirjoitetaan – nimittäin lukutaitoon. Yle uutisoi eilen (7.1.2019) kyselystään, joka oli toteutettu yhteistyössä opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa ja jonka tulos oli huolestuttava. Opettajat näet näkevät, että lasken keskittymiskyky on huonontunut sekä ylä- että alakoulussa.  Syyttävä sormi osoittaa juuri sinne, minne luuletkin, eli jatkuvaan virikkeiden tulvaan, älylaitteisiin. "Oppilaat kaipaavat koko ajan enemmän viihdettä ja kestävät huonommin tylsyyttä", oli eräs opettaja vastannut. Jos ei jaksa – saatikka edes osaa – keskittyä, ei jaksa myöskään lukea, ainakaan kunnolla, kriittisesti, niin, että ymmärtää lukemansa ja muistaa myös kyseenalaistaa sen. Se, että ampuu virtuaaliselta sotilaalta pään irti, vaatii aivan erilaista keskittymistä kuin esimerkiksi sarjakuvan lukeminen. Helsingin Sanomissa julkaistiin viime keskiviikkona (2.1.2019) mielipidekirjoitus, jossa muuan vantaalainen luokanopettaja ehdotti, josko äidinkielen ja kirjallisuuden voisi erottaa kahdeksi eri oppiaineeksi alakoulun viidennestä luokasta alkaen. Äidinkielessä keskityttäisiin oikeinkirjoitukseen, kielioppiin ja mediaan, kirjallisuudessa taas lukemiseen, luovaan kirjoittamiseen ja ilmaisutaitoon. Ehdotus on mielestäni loistava – eikä syy ole pelkästään älylaitteissa, vaan ennen muuta siinä, että äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen sisältö pursuaa uusissa opetussuunnitelmissa yli äyräiden kuin se jatkuva virikkeiden tulva konsanaan. Opetettavaa on yksinkertaisesti liikaa – toisin kuin tunteja vuorokaudessa. Lukutaitoa voi toki opettaa myös kotona. Ei tarvitse muuta kuin sulkea puhelimesta virta ja vaihtaa mobiilipelin aivoton roska vaikkapa Mauri Kunnaksen kuvakirjaan. Parasta siinä on se, että lapsi oppii samalla salakavalasti keskittymään.