Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Robottihitsaussolu paiskii töitä kolmen ihmisen edestä, tekee kaiken laskelmoidusti ja luo lisää työtä tehtaalle: "Olemme pystyneet pitämään perinteistä teollisuustyötä robotisaation ja digitalisaation avulla Suomessa", sanoo Sihy Oy:n toimitusjohtaja Jarno Soinila

Oletko koskaan pohtinut, minkälainen on ison, valtamerillä risteilevän laivan putkisto tai kuinka monesta esivalmisteputkesta se muodostuu? Oikea vastaus jälkimmäiseen kysymykseen voi olla jopa 70 000 putkea, ja niitä hitsaa Raisiossa ihmisten lisäksi robotti – ei tosin tällä hetkellä, sillä kyseinen robotti, tarkemmin robottihitsaussolu, on juuri muuttamassa Naantalista uuteen kotiinsa Ihalaan, teollisuusputkistoja ja teräsrakenteita valmistavan ja asentavan Sihy Oy:n uuteen toimitilaan. –Muutto alkoi joulukuussa ja on toivottavasti kuukauden sisällä valmis, sanoo Sihyn tietohallintopäällikkö Olli Yliaho , joka kertoo, että Sihy siirtyy Naantalista Raisioon neliömetrien perässä. Tavoitteena on nimittäin kasvu – ja sitä varten pitää nostaa tuotantokapasiteettia. Toiveita sen sijaan nostaa Turun telakka, joka on Yliahon mukaan Sihyn tärkein asiakas ja kasvattamassa tuotantoaan entisestään. Putkia puolestaan nostaa käsittelyrobotti – kone, joka tekee yhteistyötä hitsausrobotin kanssa. –Siinä olisi valtava kaaos, jos esivalmistaisi putkia manuaalisesti, ilman digitalisaatiota, Yliaho toteaa. "Tulemme aina tarvitsemaan myös ihmisiä" Varsinais-Suomen tuoreimmassa Maakuntaennusteessa tiedusteltiin yrittäjien näkemyksiä paitsi talouskehitysodotuksista myös digitalisaation ja robotisaation vaikutuksista heidän liiketoimintaansa. Vastaajista 43 prosenttia eli liki puolet oli sitä mieltä, ettei robotisaatio vaikuta heidän yrityksiinsä millään lailla, ja vain yksi prosentti vastasi, että robotisaatio voi mullistaa heidän liiketoimintansa kokonaan. Robotisaatiolla on merkitystä myös raisiolaiselle Sihylle, jonka robottihitsaussolu vapauttaa kolme ammattitaitoista hitsaria vaativampiin tehtäviin. Robottia ei siis kannata säikähtää. –Tilannetta voi käsitellä kahdella tavalla. Okei, robotti tekee muutaman ihmisen työn, mutta samalla se parantaa kilpailukykyämme, joka mahdollistaa yrityksen ja sen myötä työpaikkojen määrän kasvun, sanoo Sihyn toimitusjohtaja Jarno Soinila. Robotti ei myöskään ole älykäs – toisin kuin ihminen. Se, mitä ikinä robotti tekeekään, perustuu suureen määrään tietoa, jota koneelle on syötetty. Vaikka robotilla siis on voimaa ja sitkeyttä toimia tärkeänä raskaan työn raatajana, se ei kykene ajattelemaan ihmisen lailla. –Me tulemme aina tarvitsemaan myös ihmisiä hitsaamossa, koska monet putkistamme ovat liian monimutkaisia robotin käsiteltäväksi, Yliaho kertoo. Ei sillä, kyllä robotti monimutkaisenkin putken osaa käsitellä, jahka sen ensin ohjelmoi oikein – mutta se, että ohjelmoi robotin käsittelemään jotakin tiettyä, uniikkia putkea, voi olla tehoton ratkaisu nopeammin toimivaan ihmishitsaajaan verrattuna. –Toisaalta robotti ei voi tehdä samanlaisia inhimillisiä virheitä kuin ihminen. Esimerkiksi polttoleikkauskoneen poltto-ohjelmat ohjelmoidaan tietokoneella automaattisesti, jolloin ei ole sitä samaa vaaraa kuin silloin, jos ihminen syöttää niitä koordinaatteja koneeseen itse, Soinila sanoo. Robotti jää kakkoseksi Robotti, joka hitsaa putkia, ei kuitenkaan ole Sihyn mullistavin uudistus. Robotisaatiota tärkeämpi on nimittäin digitalisaatio, johon myös robottihitsaussolu nojaa. Tilauksia, piirustuksia, tietoa ja ohjelmointia käsitellään yrityksen vastikään kehittämässä järjestelmässä, jonka nimi on PipeCloud – ja josta myös robottihitsaussolu saa käskynsä. –PipeCloud on Sihystä irtaututunut erillinen start up -hanke, jota kävimme esittelemässä Slush-tapahtumassa viime syksynä. Ajatuksena on, että myisimme järjestelmää jonkin ajan kuluttua myös muille putkipajoille, Yliaho sanoo. Jos joskus ennen aamu alkoi tehtaalla siten, että työntekijöille jaettiin iso nippu A4-kokoisia piirustuksia, nykyään polttoleikkausohjelmat, sahalistat ja muut ohjeet ladataan pilvestä. Samalla tuotannon tehokkuutta voidaan nostaa. –Taivutuskone on hyvä esimerkki tästä. Taivutuskoneen työkalut pitää vaihtaa eri halkaisijan putkelle, ja koska teräsputkea taivutetaan aikamoisella voimalla, ne työkalut ovat painavia ja vaihtaminen voi olla tunnin homma. Digitalisaation avulla voimme suunnitella niin, että yhdistämme useamman eri tilauksen samanlaiset putket samaan työvuoroon, jolloin työkaluja ei tarvitse vaihtaa ja tehokkuus kasvaa, Soinila avaa. Työt pysyvät Suomessa Sihyn robottihitsaussolu poikkeaa perinteisistä roboteista Yliahon mukaan siten, että se kykenee hitsaamaan uniikkeja putkia. Robotti ei toimi tekoälyllä, vaan tiedolla, mutta tietoa on kerätty niin paljon, että robotista on muuhunkin kuin tyypilliseen rutiininomaiseen työhön. –Meillä pitää olla juuri tällainen robotti, koska me teemme nimenomaan uniikkeja tuotteita. Robotissamme ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, kuten konenäköä tai älyä, vaan ainoastaan suuri määrä tietoa, Yliaho jatkaa. Yksi syy siihen, miksi Sihy on automatisaatioon, digitalisaatioon ja robotisaatioon panostanut, on kilpailu. Yliaho kuvailee robotin toistuvaa työtä yksitoikkoiseksi tehtäväksi, jota ei välttämättä oteta Suomessa vastaan. –Se on perinteisin menetelmin melko työvoimaintensiivistä hommaa, joka tahtoo tarkoittaa sitä, että työt menevät halvan työvoiman maihin, Yliaho sanoo. Soinilan mukaan tällaista halpaa työvoimaa on löytynyt etenkin Baltian maista. Robotti – ja sitä ohjaava järjestelmä – lienee siis tässä tapauksessa nimenomaan mahdollisuus, ei uhka. –Olemme pystyneet pitämään perinteistä teollisuustyötä robotisaation ja digitalisaation avulla Suomessa. Robotti itse asiassa kääntää tilanteen päälaelleen ja luo lisää työpaikkoja Suomeen, ei vie niitä, Soinila sanoo. –Edellytysten turvaamiseksi me olemme tätä kehittäneet, Yliaho lisää.