Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Muistisairas oli eksyksissä ja tytär sai soiton - Kunnioittavuus ja lempeä uteliaisuus sujuvoittavat kohtaamista

Luminen talvi-ilta syvenee, pihalla on kylmä, eikä lukitusta ulko-ovesta pääse sisään lämpimään. Naapuritalonkaan alaovi ei aukea. –Missä edes olen ja kuka olen?, herää eksyneellä huoli, eikä hän enää muista, että oma koti olisi vain muutaman sadan metrin päässä. Ei tiedetä, miettikö muistisairas, iäkäs rouva juuri näitä kerrostalopihalla Raision keskustassa maanantaina. Ahdistus ja pelko olisivat niiden mietteiden luonnollisia seurauksia. Se tiedetään, että rouvan epätietoinen käytös herätti talon kahden asukkaan, naisen ja miehen huomion ja että nämä avasivat rouvalle oven ja laskivat tämän rollaattoreineen rappukäytävään. "Kysyin, missä äiti on" Tapauksesta kertoo muistisairaan tytär, jolle nainen oli soittanut ja kysynyt, onko tämän niminen ihminen tuttu. Rollaattoriin on merkitty puhelinnumero. –Arvasin heti, mistä on kysymys ja kysyin missä äiti on. Sain ohjeet, tyttären kanssa menin sinne. Hänet oli viety sisälle. Nainen ja mies odottivat meitä. Vein äidin siitä kotiin ja keitin teetä, kertoo tytär. Nimiä tytär ei halua julki, ja hän kertoo, ettei auttajarouva tahtonut kiitoksiksi leivoskahvia eikä kukkasia, vaan mieluummin julkisuutta sille asialle, miten kenen tahansa pitäisi toimia silloin kun kohtaa eksyneen muistisairaan. –Hän toivoisi että ihmiset osaisivat katsoa ympärilleen ja nähdä toisensa. Uupunut ja hoiperteli Tällä kertaa oli käynyt niin, että talon asukas oli ollut lähdössä kauppaan ja oli ehtinyt jo ulos, kun hän oli huomannut kukkaron unohtuneen. Silloin hän huomasi iäkkään rouvan ensimmäisen kerran. Hän haki kukkaronsa. –Palattuaan pihalle hän näki taas äidin, kertoo tytär. Tällöin asukas osasi epäillä että kaikki ei ole niin kuin pitää. –Löytyy tällaisia ihmisiä vielä, jotka auttavat toisia ihmisiä. Viiden jälkeen oli pimeätä, talvinen ilma, en tiedä kuinka kauan hän oli siellä harhaillut. En tiedä missä äiti kuvitteli olevansa. Äiti oli aivan uupunut ja hoiperteli, tytär sanoo ääni värähtäen. Aiemmin ei äiti ollut Raision keskustassa eksynyt. –Ei ihmisiä voi kotiinkaan lukita. Täytyy ihmisten saada kulkea vielä kun ovat toimintakuntoisia. Tällaisia ihmisiä kävelee tuolla kadulla entistä enemmän, kun ihmiset vanhenevat. Sitä valvontaa pitäisi lisätä, mutta kuka sitä sitten lisäisi? Puhelinnumero aina mukana! Muistineuvoja Leena Eriksson Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry:stä ilahtuu kuullessaan tapauksen päättyneen onnellisesti. –Muistisairaalla kannattaa aina olla puhelinnumero mukana. Sen on syytä olla helposti löydettävissä. Jokaisen takin taskussa on hyvä olla sairastuneen nimi ja läheisen yhteistieto. Tulee turvallinen tilanne, kun ihminen kuulee nimensä. Sairastuneen osoitetta ei kannat laittaa, siihen liittyy hyväksikäyttämisriski, Eriksson sanoo. Muistineuvojan mukaan ihmiset ovat arkoja auttamaan, mutta hänestä muistisairaan kohtaamisen pitäisi olla kansalaistaito. –Muistisairas voi sanoa, ettei hän apua tarvitse, vaan hän on menossa tuonne Karjalaan, Eriksson valaisee. Paikka ja aika saattavat olla hukassa. Facebook johdatti luo Eriksson kertoo tuoreen esimerkin Turusta, kun muistisairas mies omaisineen oli poistumassa elokuvateatterista ja yleisövirta vei tämän irti omaisista. Yhteystietoja sairaalla ei ollut mukanaan. Tytär laittoi Facebookiin tuoreen valokuvan, pian saatiin vihjeitä ja parin tunnin jälkeen mies oli löytynyt. –Löytyneestä ei voi laittaa kuvaa someen, mutta tietoa voi: "Raisiosta löytynyt nainen, punainen takki, musta pipo, rollaattori, lyhyt ja kumara", opastaa Eriksson. Eriksson neuvoo, että kunnioittava, lempeä, utelias lähestyminen sujuvoittaa kohtaamista. Rauhallisesti on mentävä tilanteeseen ja voi vaikkapa tiedustella onko läheinen mennyt johonkin, onko koira kadonnut. –Aika paljon on paikantimiakin. Niihin liittyy helposti omaisen karttapalvelu. Poliisilta 112:sta voi aina kysyä neuvoa. Muistineuvoja kertoo, että yhdistyksellä on ns. muistikummilähettiläitä, jotka käyvät kertomassa muistisairaan kohtaamisesta ydinasioita. Heitä esimerkiksi eläkeläisyhdistykset voivat pyytää tilaisuuksiinsa. –Tarkoitus on lisätä yleisön tietämystä muistisairaudesta. Lisätietoa: https://www.muistiturku.fi/fi/ Viesti selkeästi: Hidasta puheen tempoa Siedä hiljaisuutta ja anna aikaa vastauksille Kysy yksi kysymys kerrallaan tai anna yksi ohje kerrallaan Vältä epäsuoria kysymyksiä Muistisairauden mahdollisia vaikutuksia: Kyky tuottaa ja ymmärtää puhetta heikkenevät, väärien sanojen käyttö, puheen ja ymmärtämisen hitaus juuttuminen asiaan tai sanaan, ilmeettömyys ja jähmeys, tavallisen käyttäytymissääntöjen unohtuminen (Lähde V-S Muistiyhdistys ry)