Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Karkotin ei pelottanut hylkeitä Naantalissa erikoisen syyn takia – "Niillä heikkenee kuulo iän myötä"

Särkänsalmeen, Merimaskun salmeen sekä Naantalin salmeen asennettiin syyskuussa hylkeenkarkottimet, joiden on tarkoitus rajoittaa hylkeiden kulkua Luonnonmaan pohjoispuolella oleville verkkokalastuspaikoille. Merimaskussa kalastava Juho Björn kertoo eriskummallisesta tapauksesta, joka sattui marraskuussa. Hän havaitsi hylkeiden uivan noin 15 metrin päässä karkottimesta. Samana päivänä Björn huomasi vielä yhden hylkeen uivan Särkänsalmen sillan pohjoispuolella. Hän arvelee hylkeiden seuranneen runsasta kalaparvea. Karkotinhanketta luotsaavan Luonnonvarakeskuksen tutkijainsinööri Esa Lehtonen pitää havaintoa mielenkiintoisena, muttei tavattomana. –Hylkeilläkin kuulo heikkenee iän myötä. Tällaiset hylkeet eivät karkottimien äänistä piittaa, Lehtonen sanoo. Osa hylkeistä käyttäytyy nälän tullen aggressiivisemmin kuin toiset. Sellaiset yksilöt ovat valmiita uimaan saalisapajille häiriöistä välittämättä. Hyljekarkottimia on kehitetty kalanviljelijöiden suojaksi jo jonkin aikaa. Ensimmäisen sukupolven karkottimet päästivät monotonista äänisignaalia, johon hylkeet tottuivat nopeasti. –Se oli niille ikään kuin vellikello, Esa Lehtonen kertoo. Naantalin vesille asennetuissa karkottimissa ei tätä ongelmaa pitäisi olla. Niiden alla roikkuva kaiutin lähettää äänipulssiseinän, joka soi joka kerta eri sävelkorkeudessa. Lehtosen mukaan ääni tuntuu veden alla erittäin voimakkaana 50–100 metrin päähän kaiuttimesta. Veden yläpuolella sen pystyy havaitsemaan ihmiskorvalla vielä 300 metrin päässä kaiuttimesta. Vapaa-ajankalastajat harmittelivat Särkänsalmen karkottimen asennusta hyvälle ahvenpaikalle, johon ei enää pysty ankkuroitumaan. Juho Björn toteaa ymmärtävänsä karkottimen tarpeellisuuden. –Kyllähän itsekin harmistuisin, jos joku tulisi viemään elantoa, hän sanoo. Esa Lehtonen kertoo karkottimien ankkuroinnin olevan haastavaa etenkin veneväylien läheisyydessä. –Liikennevirasto määrittelee, mihin karkottimet voidaan asettaa. Niiden pitää olla väyläalueen ulkopuolella. Siinä ei ole neuvotteluvaraa, Lehtonen selittää. Muutoksia karkottimien paikkoihin pitäisi kuitenkin tehdä. Merimaskulainen ammattikalastaja Olavi Sahlstén toteaa Särkänsalmen sillan edustan olevan niin leveä, ettei yksi karkotin tunnu riittävän. Onko karkottimista ollut apua? Olavi Sahlstén tuumaa käyttöajan olevan niin lyhyt, ettei vankkoja johtopäätöksiä voida vielä tehdä. –Jonkinlainen vaikutus karkottimilla tuntuu olevan. Kalavahinkoja tuntuu tulleen vähemmän kuin ennen, Sahlstén sanoo. Syksy oli ennen kaikkea tekniikan testaamista. Naantalin salmessa ongelmia oli sähkön riittävyyden kanssa. Jyrkkien rantojen vuoksi tuuli ei puhalla niin tasaisesti, että karkottimen tuuligeneraattori pystyisi varaamaan akkua. Sahlstén toivookin, että karkottimet pystyttäisiin liittämään maasähköön. Toinen karkottimien käyttöä rajoittava tekijä on niiden hinta. 7 000 euroa kappaleelta maksavia laitteistoja ei ole varaa asettaa joka paikkaan, missä niitä tarvittaisiin. Naantalin vesillä olevat karkottimet ovat osa Kalatalouden innovaatio-ohjelmaan sisältyvää Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus -hanketta. Lautat talvehtivat vedessä ilman kaiutinta ja ohjausyksikköä. Tekniikka asennetaan taas kevään tullen. Karkotinkokeilu jatkuu vielä ainakin vuoden ajan. "Jonkinlainen vaikutus…karkottimilla…tuntuu olevan."