Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

"Nuoret saattavat pelätä bussissa eivätkä välttämättä viitsi liikkua iltaisin ulkona", sanoo sosiaaliohjaaja Anna Lehtonen – Rannikkoseutu kysyi, kuinka Oulun seksuaalirikosten kaltaiset uutiset vaikuttavat raisiolaisiin maahanmuuttajiin

–Ikäviä uutisia ne ovat. Surullisia ja järkyttäviä, sanoo Erityishuoltojärjestöjen liitto Ehjä ry:n Raision toimipisteen vastaava sosiaaliohjaaja Anna Lehtonen puhuessaan Oulun ja Helsingin seksuaalirikostutkinnoista, joissa ulkomaalaistaustaisia miehiä on epäilty törkeästä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Myös pettymys on sana, joka nousee esiin. –Tuntuu ikävältä, että ihmiset, joille on tarjottu mahdollisuus parempaan elämään, menevät tekemään jotain tällaista, toteaa Daniel Majabacka , joka toimii sosiaaliohjaajana Ehjän toimipisteessä Raisiossa. Ikävältä Oulun kaltaiset uutiset tuntuvat sosiaaliohjaajien mukaan myös siksi, että teot kiristävät rasismia. Vaarana kun on, että kokonainen ihmisryhmä leimataan rikollisten takia. –Nuoret saattavat pelätä bussissa eivätkä välttämättä viitsi liikkua iltaisin ulkona, Lehtonen sanoo viitaten Raisiossa asuviin maahanmuuttajiin. Rikokset vaikeuttavat integroitumista Ehjä on valtakunnallinen, vuonna 1983 perustettu lastensuojelujärjestö, jonka työ painottuu muun muassa lastensuojelun jälkihoitoon. Järjestön keskustoimisto sijaitsee Helsingissä, mutta toimipisteitä on ympäri Suomea – Raisio mukaan lukien. Yksi Ehjän tekemän työn painopisteistä on maahanmuuttajataustaisten nuorten tukitoiminta. Tätä työtä tehdään myös Raisiossa, jonka toimipisteen avoimen tukitoiminnan piirissä oli viime vuonna nelisensataa nuorta. –Raisiossa, kuten myös Naantalissa ja Liedossa, on siinä mielessä todella hyvä tilanne, että täällä maahanmuuttajille tarjotaan esimerkiksi jälkihuollon kaltaista palvelua ja vahvaa tukea integroitumiseen, Lehtonen kertoo. Integroituminen ei kuitenkaan ole helpointa silloin, kun Suomessa tapahtuu Turun terrori-iskun tai Oulun seksuaalirikosten kaltaisia tapauksia. –Osa kokee pelkoa siitä, että ihmiset tuijottavat heitä ja että heistä ajatellaan jotain pahaa. Uskoisin, että Afrikan tai Lähi-idän turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset huolestuvat näistä uutisista muita, esimerkiksi Aasiasta tai Venäjältä tulevia, maahanmuuttajia enemmän, Lehtonen jatkaa. Majabacka lisää, että eritoten Turun terrori-isku pyöri pitkään raisiolaisten maahanmuuttajien puheissa. Nuoret kertoivat silloin, etteivät he kulkeneet iskun jälkeen kovin mielellään Turun kauppatorilla. –Jos minulle sanottaisiin, että kaikki ylipainoiset ruskeahiuksiset naiset ovat pahoja, niin en minäkään välttämättä tahtoisi ihmisten ilmoilla liikkua, Lehtonen toteaa. "Parempi ratkaisu on poistua tilanteesta" Raisio ei ole Lehtosen ja Majabackan mukaan mitenkään erityisen rasistinen paikka, mutta maahanmuuttajien tekemät rikokset kiristävät rasismia siitä huolimatta. Lehtosella on silloin maahanmuuttajille yksinkertainen neuvo. –Sanon, ettei nuori ole vastuussa siitä, mitä joku muu on tehnyt, ja ettei ikävästä huutelusta kannata provosoitua. Parempi ratkaisu on poistua tilanteesta ja osoittaa omalla esimerkillään, etteivät kaikki maahanmuuttajat ole veistetty samasta puusta, Lehtonen kertoo. Majabackan mukaan rasismia esiintyy lähinnä niillä asuinalueilla, joissa on työttömyyttä ja päihdeongelmia. –Jos joku kantaväestöstä käyttäytyy aggressiivisesti, niin siinä on aika usein päihteet tai mielenterveysongelmat taustalla, Majabacka tuumii. Lehtosen mukaan paras keino päästä rasistista ajatuksistaan on se, että yksinkertaisesti tutustuu maahanmuuttajiin. –Uskon, että ne, jotka maahanmuuttajille huutelevat, eivät henkilökohtaisesti tunne ainuttakaan maahanmuuttajaa. Sitä täällä päivittäin mietimme, missä ja miten kantasuomalaiset voisivat tutustua maahanmuuttajiin tasavertaisessa ympäristössä, Lehtonen toteaa. Keskustelu voidaan tulkita väärin Yksi integroitumista hankaloittava tekijä on sosiaaliohjaajien mukaan nimenomaan se, että maahanmuuttajien on hankala luoda kontakteja kantaväestöön. –Suomessa kukaan ei istu viereesi bussissa tai sano mitään toisin kuin monissa muissa maissa, Lehtonen avaa. Lehtosen mukaan maahanmuuttajien on tästä syystä vaikea lähestyä kantasuomalaisia – erityisesti ikävien uutisien jälkeen. –Maahanmuuttajat voivat kokea, että ihan tavallinen keskustelu tulkittaisiin joksikin lähestymisyritykseksi, eivätkä he siksi välttämättä uskalla lähestyä kantaväestöä, Lehtonen sanoo. Se, missä maahanmuuttajiin olisi sosiaaliohjaajien mukaan helppo tutustua, on erilainen harrastustoiminta. Lehtonen sanoo, että monet maahanmuuttajat viihtyvät esimerkiksi kuntosalilla ja pelaavat jalkapalloa ja lentopalloa. –On surullista ja kurjaa, jos täysin syyttömät, hienot nuoret joutuvat kärsimään siitä, että toiset ovat toimineet ihan käsittämättömällä tavalla, Lehtonen toteaa. Oulun ja Helsingin poliisit tutkivat useita seksuaalirikoksia, jotka ovat olleet viime aikoina julkisuudessa. Oulun poliisi kertoi perjantaina aloittaneensa esitutkinnan neljästä uudesta seksuaalirikosepäilystä. Rikosepäilyjen nimikkeet ovat raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Poliisi oli ottanut kiinni kolme ulkomaalaistaustaista miestä todennäköisin syin epäiltyinä tekoihin. Yksi epäillyistä on vapautettu. Kahta muuta esitetään tiistaina vangittavaksi Oulun käräjäoikeudessa. Kaksi epäiltyä on alle 18-vuotiaita, kaksi epäiltyä ovat noin 20-vuotiaita. Helsingissä poliisi epäilee 1990-luvulla syntynyttä Suomessa asuvaa miespuolista ulkomaan kansalaista muun muassa törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Poliisin mukaan seksuaalirikokset ovat kohdistuneet yhteen uhriin, joka on alaikäinen lapsi. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkisen mukaan ulkomaalaisten osuus kaikista tietoon tulleista seksuaalirikoksista oli viime vuonna 25,3 prosenttia ja lasten seksuaalisissa hyväksikäyttötapauksissa 19,2 prosenttia. Irak, Afghanistan ja Viro erottuvat kansalaisuuksista. Lähde: Yle