Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Hyötyeläin vai kapinen paholainen? Naantalissa törmää tämän tästä kadulla jolkutteleviin kettuihin

Menneen syksyn ja kuluvan talven aikana naantalilaiset ovat tehneet lisääntyvissä määrin kettuhavaintoja. Repolaisia on nähty niin kirkonmäellä kuin torillakin. Ulla Tuomas tarkkaili ja kuvasi kännykällään ketun puuhia Maariankadulla. Kyseinen yksilö näytti kapiselta. Kapi on syyhypunkin aiheuttama tauti. Se saa ketun raapimaan ihonsa rikki. Samalla karvat lähtevät kutisevalta alueelta, eläimen iho paksuntuu sekä tummuu. –En ole missään nimessä eläinten vihaaja, mutta kettujen ihmisistä piittaamaton käytös on ruvennut huolettamaan minua, Ulla Tuomas sanoo. Jokin aika sitten hän kohtasi kävelytiellä jolkutelleen ketun. Se vähät välitti ihmisistä. Ulla Tuomas kertoo eläimen sivuuttaneen hänet noin 1,5 metrin päästä. –Toivottavasti ihmiset eivät ainakaan ruokkisi kettuja ja siten kesyttäisi niitä lisää, Ulla Tuomas huokaa. Ketut ovat oppineet elämään kaupungeissa Suomen Riistakeskuksen riistasuunnittelija Antti Piironen kertoo Suomen kettukannan olevan elinvoimainen, joten repolaisten ruokkimiselle ei ole mitään syytä. –Villieläimiä ei kannata kesyttää. Suomessa ei ole pitkään aikaan havaittu rabiesta eli vesikauhua, mutta kettu on sen potentiaalinen kantaja, Piironen valistaa. Ketun kantama kapi voi tarttua koiriin, joskin se on harvinaista. Antti Piirosen mukaan yksiselitteistä vastausta ketun hyödyllisyyteen tai haitallisuuteen on vaikea antaa. Ketut saalistavat kaupungeissa muun muassa rottia, hiiriä, myyriä ja rusakoita. Lisäksi ne etsivät ravintoa ihmisten hylkäämistä jätteistä. Vaikeuksia kaupunkiketut voivat aiheuttaa etenkin silloin, jos lähistöllä on merkittäviä lintujen pesimäalueita. –Kaupunki saattaa elättää varsin suurenkin kettukannan. Lintujen pesimäkauden alkaessa niille tulee houkutus tyhjentää pesiä, Antti Piironen kertoo. Hän arvelee kettujen muuttoliikkeen kaupunkeihin alkaneen siten, että rohkeimmat yksilöt ovat todenneet löytävänsä ihmisasutusten ääreltä ruokaa. Sittemmin nämä ketut ovat saaneet uudella reviirillään pentuja. Myös näätä ja kanahaukka ovat kaupungistumassa samalla tavalla. –Sata vuotta sitten kettujen kaupungistuminen ei olisi tullut kuuloonkaan, sillä ketunnahkaa pidettiin arvokkaana. Eläin tuli heti tapetuksi, jos se uskaltautui ihmisasutukseen, Antti Piironen toteaa. Pienimmät koirat ja kissatkin voivat joutua ketun suuhun Kuluneella viikolla sosiaalisessa mediassa kerrottiin ketun roikottaneen suussaan kissaa. Havainto tehtiin Raisiontiellä lähellä Kaanaan risteystä. Riistasuunnittelija Antti Piirosen mukaan kissat joutuvat ani harvoin ketun saaliiksi, mutta tavattomana hän ei sitä pidä. Riistasuunnittelija pitää mahdollisena myös pienten koirien päätymistä ketun ruuaksi. Paniikkiin ei silti ole aihetta. Ennemminkin vapaana juokseva koira jää auton alle kuin ketun hampaisiin.