Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Susihavainto herättää huolta Rymättylässä - Kasvavat peura- ja kauriskannat houkuttavat suurpetoja pistäytymään saaristoon

Harmaasävyisessä riistakameran kuvassa jolkuttaa tuuheaturkkinen sudelta näyttävä eläin. Airismaalla sijaitsevan mökin pihaan asennettu kamera on tallentanut kuvan yöllä 4.1. kello 2.55. Kuva on ollut esillä Rymättyläläiset-ryhmässä Facebookissa. Riistakameran haltija ei halua kuvalle enempää julkisuutta, jottei se herätä susipelkoa. Rymättyläläisen metsästysseura Luotojen erämiesten puheenjohtaja Kalevi Hervanto tuumaa, että kellonajan perusteella kyseessä saattaa hyvinkin olla susi. Varmana hän ei kuitenkaan havaintoa pidä. –Koiran ja suden erottaminen on välillä erittäin vaikeaa. Edes niiden jäljissä ei ole kovin suuria eroja, Hervanto sanoo. Hänen mukaansa Rymättylässä havaitaan susien jälkiä lähes joka talvi. Yleensä niitä huomataan jäällä, josta ne johtavat johonkin kauriiden ja peurojen asuttamaan saareen. Varmoja näköhavaintoja susista on tehty Rymättylässä äärimmäisen vähän. Yleensä sudet kulkevat tietyn reitin tasaisin väliajoin, esimerkiksi muutaman viikon välein. Rymättylässä ei ole havaittu merkkejä susilaumasta. Tavallisimmin jäljet ovat viitanneet yksittäiseen eläimeen. Toista kertaa sudelta näyttävä eläin ei ole airismaalaisen riistakameran eteen astellut. Luminen talvi heikentää peuroja sekä kauriita Varmana Kalevi Hervanto pitää sitä, että peura- ja kauriskannan kasvu tuo saaristoonkin lisää suurpetoja. Vielä ei kuitenkaan ole merkkejä siitä, että sudet viihtyisivät pitkiä aikoja Rymättylässä. Runsaan lumimäärän vuoksi peurojen ja kauriiden on entistä vaikeampi saada ravintoa, mikä heikentää niiden kuntoa. Sudet osaavat käyttää tilaisuutta hyväkseen. Lähimmät susilaumat elävät Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Vehmaan ja Yläneen metsissä. Hervanto arvelee Rymättylässä näyttäytyneiden yksittäisten susien olleen mahdollisesti lähtöisin niiltä kulmilta. Hervannon mielestä susikanta on liian suuri, mutta kannan pienentäminen on vahvan suojelun vuoksi vaikeaa. Hän kummastelee susiasian herättämiä voimakkaita tunteita. –Moni vesilintulaji on vähentynyt uhkaavan pieneksi, mutta ne jäävät vaille huomiota, Hervanto huokaa. Hän on penännyt muun muassa Luonnonvarakeskukselta syytä suden suojelulle saamatta kelpo vastausta. Erämies kummastelee suuria eroja susikannan kokoa koskevissa arvioissa. Esimerkiksi WWF:n ilmoituksen mukaan noin vuosi sitten Suomessa eli 165–190 sutta. Tämän perusteella kanta on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Toisten arvioiden mukaan susikannan koko lähentelee tuhatta yksilöä. Erämies toivoo kaatolupia Pitääkö rymättyläläisten olla susista huolissaan? –Ne joilla on lampaita, koiria tai muita kotieläimiä, ovat susista huolissaan. Luonnollisesti susihavainnoista puhuvat myös koululaisten vanhemmat, Kalevi Hervanto vastaa. Itse hän on uskaltanut käydä ajavan koiran kanssa kettujahdissa, mutta hukkien aiheuttamaa huolta hän pitää silti perusteltuna. –Jos sudet alkavat tulla lähelle asutusta, mielestäni ne olisi hävitettävä. Kaatolupia olisi ilman muuta syytä lisätä, Hervanto toteaa. Hänen tietojensa mukaan nykyiset sudet varovat ihmisiä, mutta eivät samaan tapaan kuin ennen. Syynä on se, että sutta ei ole enää aikoihin vainottu. Vierailevien susien lisäksi Rymättylän saarilla on havaittu myös ilveksiä.