Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Juuso seuraa, mitä puhelin ehdottaa, ja Maria löytää linkkinsä Snapchatista. Rannikkoseutu kysyi Naantalin lukion opiskelijoilta, minkälaisia uutisia he lukevat ja kuinka usein

Juuso Heinonen, 3A Naantalin lukion opiskelija Juuso Heinonen istuu rennosti biljardipöydän päällä ja pyyhkäisee älypuhelimensa näyttöä. Esiin ilmestyy iso liuta uutisia, joiden aiheet pohjautuvat algoritmiin – siihen, minkälaisia uutisia Heinonen on aiemmin avannut. Kokeilen samaa omalla laitteellani. Ruudulle tulee uutisia, jotka kytkeytyvät muun muassa Suomeen ja Tampereeseen. Otsikoiden alla on kursivoitu tekstinpätkä, joka sanoo, että kyseiset sijainnit "näyttävät kiinnostavan minua". –No siis näitä minä suurimmaksi osaksi luen. Puhelin valitsee ja ehdottaa uutisia sen perusteella, mistä olen kiinnostunut, Heinonen selittää. Minkälaisia uutisia? –Yleensä täältä tulee kaiken maailman urheilu- ja peliuutisia. En minä muuten paljon uutisia lue, ellei sitten somessa satu tulemaan jotakin mielenkiintoista vastaan, Heinonen jatkaa. Hän on yksi yhdeksästä Naantalin lukion opiskelijasta, joilta kysyin torstaina eli valtakunnallisen sanomalehtiviikon aikana, minkälaisia uutisia he lukevat – ja millä tavalla. Laura Kinnunen, 1B Naantalin lukion 1B-luokan opiskelija Laura Kinnunen on haastateltavistani ainoa, joka kertoo lukevansa uutisia mieluiten perinteisestä, painetusta sanomalehdestä. –Pyrin lukemaan uutisia päivittäin. Luen mieluiten painettua lehteä, muun muassa Rannikkoseutua ja Turun Sanomia, Kinnunen kertoo. Hän ei osaa sanoa, minkälaiset otsikot tai aiheet nousevat ylitse muiden. Se, minkälaisia uutisia hän päättää lukea, vaihtelee paljon. –Ehkä urheilu on kuitenkin se mielenkiintoisin aihe, eritoten kilpauintiin liittyvät uutiset, Kinnunen pohtii. Essi Mustalahti, 3C Essi Mustalahden aamut alkavat sillä tavalla, että hän avaa älypuhelimensa uutissovelluksen ja selaa otsikot läpi. –Jos tulee jokin hyvä uutinen vastaan, niin kyllä minä sen luen, Mustalahti kertoo. Minkälainen on hyvä uutinen? –Urheilu, politiikka ja yhteiskunnalliset aiheet ovat ne kiinnostavimmat. Eniten käytän Ilta-Sanomien sovellusta, Mustalahti jatkaa. Se, että Mustalahti on kirjoittamassa ylioppilaaksi, ei oikeastaan vaikuta asiaan. –Luonnontieteistä ei oikein tule hirveästi uutisia, joista olisi hyötyä ylioppilaskirjoituksissa. Jos tulisi, niin siinä tapauksessa lukisin kyllä. Jessiina Hanttu, 1A 1A-luokan opiskelija Jessiina Hanttu sanoo lukevansa uutisia lähes joka päivä. –Kännykältä selaan Turun Sanomia, Hanttu jatkaa. Eniten Hanttua kiinnostaa politiikka, mutta hän sanoo lukevansa myös uutisia kaikenlaisista onnettomuuksista, mikäli moisia sattuu. –Kotimaan politiikka kiinnostaa ehkä hieman ulkomaiden politiikkaa enemmän, Hanttu toteaa. Niklas Merla, 3C Valkolakkia havitteleva Niklas Merla kirjoittaa tänä keväänä yhteiskuntaopin. Se on motivoinut häntä seuraamaan uutisia tavallista aktiivisemmin. –Poliittiset uutiset herättävät kyllä tällä hetkellä aika paljon mielenkiintoani juuri sen takia, että kirjoitan yhteiskuntaopin. Myös se kiinnostaa, jos kotimaassa on tapahtunut jotakin suurempaa, Merla kertoo. Merla, kuten moni muu haastateltavistani, lukee uutisensa useimmiten puhelimestaan. Tätä edesauttaa se, että uutissovellukset nostavat tuoreita juttuja esiin notifikaatioineen. –Joskus tulee myös katsottua uutisia televisiosta, mutta painettua lehteä luen harvoin, Merla sanoo. Maria Piirainen, 1D Juttuja voi löytää myös muualta kuin puhelimen ilmoituksista. Esimerkiksi Maria Piirainen saa uutisia tietoonsa sosiaalisen median Snapchat-palvelusta. –Snapchatissa näkee uutisia, jotka johtavat Daily Mailin sivuille, Piirainen kertoo. Eli luet uutisia englannin kielellä? –Enimmäkseen kyllä. Aihepiirillä ei ole niinkään väliä. Avaan ne uutiset, jotka pistävät tavalla tai toisella silmääni. Uutisia Piirainen kertoo lukevansa joka päivä. –Painettua lehteä en tosin lue koskaan, hän jatkaa. Lotta Uusitorppa, 1E 1E-luokan opiskelija Lotta Uusitorppa paneutuu uutisten pariin tavallisesti kerran päivässä. –Iltapäivällä yleensä avaan uutissovelluksen, Uusitorppa sanoo. Hän kertoo lukevansa lähinnä Ilta-Sanomia ja Helsingin Sanomia. Erilaiset onnettomuudet tai muut suuret uutiset ovat hänen mielestään kiinnostavinta luettavaa. –Tosin myös monet lifestyle-uutiset ja juorut ovat kiinnostavia, Uusitorppa lisää. Nea Palletvuori, 3D Nea Palletvuorella on samanmoinen aamurutiini kuin Essi Mustalahdella. Otsikot selataan aamusella läpi, ja niistä kiinnostavimmat avataan ja luetaan. –Aika paljon luen Ylen ja Ilta-Sanomien uutisia, kunhan otsikko kuulostaa kiinnostavalta. Aihepiirillä ei ole sen suurempaa merkitystä, vaikka urheilusta olen kyllä kiinnostunut, Palletvuori pohtii. Viime syksynä Palletvuori tosin seurasi erilaisia terveyteen liittyviä uutisia tarkasti, sillä hän suoritti silloin terveystiedon kokeen ylioppilaskirjoituksissa. Elias Kymäläinen, 1C Jos Elias Kymäläinen lukee uutisia, ne liittyvät todennäköisesti urheiluun ja tarkemmin sanottuna jääkiekkoon. –Luen jääkiekkouutisia Suomesta ja ulkomailta, mutta ulkomailta ehkä hieman enemmän kuin Suomesta, Kymäläinen kertoo. Myös Kymäläinen lukee uutisensa älypuhelimen sovelluksesta. Sen hän aukaisee tavanomaisesti kerran päivässä. –Yhteiskunnan uutisia tulee hieman vähemmän luettua. En sillä tavalla kiinnitä niihin huomiota, Kymäläinen toteaa. "Huoli on ajankohtainen myös lukiossa" Naantalin lukiossa äidinkielen opettajana ja vararehtorina työskentelevän Seija Rannan mukaan on tavallista, että lukiolaiset seuraavat uutisia lähinnä otsikoiden selaamisen tasolla. Ranta sanoo, että erityisesti Iltalehden ja Ilta-Sanomien kaltaiset iltapäivälehdet ovat nuorten suosiossa – nimenomaan digitaalisena. –Vähemmän he tarttuvat painettuun lehteen. Itselläni on pitkä ura takana, ja jossakin vaiheessa tapahtui selvä siirtyminen painetusta lehdestä digitaalisen lehden pariin, Ranta toteaa. Ranta opettaa lukiolaisille muun muassa lähdekritiikkiä ja tekstianalyysia. Lukion uusi opetussuunnitelma korostaa myös audiovisuaalisuutta median eri tekstilajeissa. –Yritän korostaa lukiolaisille sitä, kuinka tärkeää olisi kerätä tietoa maailman asioista ja ymmärtää paremmin niitä asioita, jotka vaikuttavat siihen, mitä oman näköpiirin ulkopuolella tapahtuu. Lukeminen ei kuitenkaan ole järin kovassa suosiossa, edes lukiossa. Ranta sanookin, ettei lasten ja nuorten lukutaidon heikentymisestä ole huolestuttu turhaan. –Kyllä se huoli on ajankohtainen myös lukiossa. On vaikea kirjoittaa pitkää tekstiä esimerkiksi äidinkielen ylioppilaskokeen kirjoitustaidon kokeessa, jos ei ole tietoa, johon teksti voisi pohjautua.