Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Tulospalvelu

Morjesteleva karhu kuuluu Raision aurauskaluston eliittiin - Katso video!

Raision kaupungin Karhutien tukikohdassa on Lokomo AH 132 C:n kotitalli. Kyseessä on vuonna 1980 valmistunut tiekarhu, joka saa voimansa Valmetin kuusipyttyisestä dieselmoottorista. Vanhempi tiehöylän kuljettaja Kari Packalén kertoo karhun erinomaisuuden perustuvan pitkään akseliväliin. Aurausterillä varustettu lana on sijoitettu koneen keskelle. Tällä ratkaisulla on pystytty minimoimaan tienpinnan pomppujen vaikutus lanausjälkeen. Nykypäivän trendi on aurata kuorma-autoilla tai traktoreilla ja levittää tarvittaessa runsaasti suolaa. Tiekarhun aurausnopeus on yleensä 15–20 km/t. Karhu on siis selvästi hitaampi kuin aura-autot, mutta taajamissa se ei haittaa. Aura-autojen jäljiltä maantie jää joskus aaltoilevaksi, mutta karhu tekee miltei aina luotisuoraa pintaa. Karhua voi pitää teiden jäänmurtajana, sillä koneen yli 13 tonnin paino voidaan kohdistaa lanaan. Auraustöissä lanassa käytetään niin sanottuja kampateriä. Packalén toteaa terien kuluvan nopeammin karhussa kuin aura-auton tai traktorin aurassa. –Mutta on niihin kohdistuva painekin aivan toista luokkaa, hän sanoo. Istuin on mukava, lämmityslaitteessa on toivomisen varaa Kuten aura-autojen aurat, niin myös tiekarhujen lanat tökkäävät auratessa helposti epätasaisuuksiin. Tiekarhut on suunniteltu kestämään moisia tällejä, joten niistä aiheutuu äärimmäisen harvoin rakenteellisia vaurioita. –Helpommin kuski ottaa siipeensä kuin karhu, Kari Packalén toteaa. Lokomon ohjaamon työergonomia ei ole samaa tasoa kuin nykypäivän koneissa. Istuin on Packalénin mielestä mukava, mutta äänieristyksessä on toivomisen varaa. Kummalliselta vaikuttava suunnittelukukkanen on lämmityslaite. Se puhaltaa ilmaa katosta, minkä vuoksi kuljettajan jalat palelevat kovalla pakkasella. Villasukat on tiekarhumiehille lähes pakollinen varuste. Packalén arvelee, että ratkaisulla on pyritty ohjaamaan puhallus mahdollisimman tehokkaasti suuriin ikkunoihin. Näkyvyyttä hän pitää melko hyvänä, mutta tarkkana karhukuski saa suuren koneensa kanssa silti olla. –Koskaan ei kannata tulla kovin lähelle työkonetta, mies muistuttaa. Packalénin mukaan suurin osa raisiolaisista autoilijoista antaa tiekarhulle työrauhan risteyksissä. Väliin tunkeminen ei kannata. Silloin jumiin kiilautuvat helposti niin karhu kuin autokin. Porttien kohdalla morjestetaan Tiekarhulla auraaminen poikii yleensä positiivista palautetta kaupungin työntekijöille. Nytkin raisiolaiset ovat kiitelleet sosiaalisessa mediassa huomaavaista aurakuskia, joka ei ole lykännyt lumivallia heidän porttinsa eteen. Kari Packalén kertoo salaisuuden piilevän karhun kyvyssä morjestaa. Lanan päästä laskeva morjestaja estää hetkellisesti lumivallin syntymisen koneen vierelle. –Morjestimen käytöstä ei ole kuljettajalle sen suurempaa vaivaa kuin vivun liikuttaminen. Raisiossa morjestajaa hyödynnetään käsittääkseni aika ahkerasti, Packalén sanoo. Keväistä hiekkateiden lanaamista Packalén kuvailee haastavaksi työksi. Tasoittamisen lisäksi tavoitteena on lanata tielle sopivat kallistuskulmat, jotta vesi valuisi ojiin. Kaarteiden päihin jää lähes väistämättä lyhyt vaakasuora kohta, johon muodostuu helposti kuoppa. Lanan kallistuskulmia säädetään karhun ohjaamosta käsin. Karhun etupyörien edessä on puskulevy. Se on Packalénin mukaan kätevä lumivallien siirtämiseen. Kesällä hän viimeistelee sen kanssa hiekkapintaisten urheilukenttien kulmat, kun itse kenttä on ensin tasoitettu keskilanan kanssa. Karhu on kaupungin luotettavimpia koneita Lokomo AH 132 C tuli Raision kaupungin palvelukseen muuta vuosi sitten. Kaupungin aiempi tiekarhu oli vuodelta 1976. Sen kanssa Kari Packalénille kävi hassusti. Hän oli tekemässä Linnuksentielle kesähöyläystä, kun karhun takaosan nelivetoinen tandempyörästö irtosi. –Peruuttamaan lähtiessä huomasin lokasuojan olevan hassusti. Ulkona totesin pyörien olevan poissa paikoiltaan. Vuodesta 2001 Raision karhuja ajanut Packalén ihmettelee vauriota vieläkin. Kohtalokkaan rasitusmurtuman aiheuttajasta ei ole saatu selvyyttä. Vanhan karhun korjaamisen laskettiin käyvän kalliiksi. Sen tilalle päätettiin hankkia Lokomo AH 132 C, joka oli jo tuomittu päätymään varaosiksi. Kone oli kuitenkin niin hyvässä kunnossa, että siitä saatiin kelpo työkalu. Vaikka kaupungin nykyisellä Lokomolla on takanaan valtava määrä työtunteja, se on yksi Raision luotettavimpia työkoneita. Tiekarhujen edut vaikeissa talviolosuhteissa tunnetaan etenkin pohjoisemmassa Suomessa. Uusia tiekarhuja valmistetaan Veekmasin tehtaalla Kiteellä. Raisiossa Lokomo saattaa jäädä viimeiseksi kaupungin omistamaksi tiekarhuksi. Näillä näkymin Raision koko katuverkon talvikunnossapito siirtyy yksityisille yrityksille syksyllä 2019, minkä myötä kaupungin oman raskaan aurauskaluston käyttötarve vähenee. Tiekarhua ei tarvita enää kesälläkään vanhaan malliin, kun useiden pikkuteiden kunnossapitovastuu siirtyy kaupungilta tiekunnille.