Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Raisio puoltaa uutta katua metsän läpi, mutta Turun peruuttelu saattaa torpata kaavailun

Raisio on suhtautunut torjuvasti kuntalaisaloitteeseen perustaa Mälikkälä-Kuninkojan luonnonsuojelualue Turun rajan molemmin puolin. Jos se perustettaisiin, Raisio ei saisi tavoittelemaansa uutta katuyhteyttä Turun Satakunnantieltä kauppakeskus Myllyn tuntumaan. Katulinjaus kulkisi ehdotetun luonnonsuojelualeen läpi. Raisiossa luonnonsuojelualueen tarpeellisuuden on torjunut tekninen lautakunta, joka on katsonut, että sen perustaminen peräti rajoittaisi alueen monipuolisia luontoliikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. Luonnonsuojelualueesta olisi Raision puolella 20 prosenttia. Kuloistenniityn asemakaavan luonnos on Raisiossa valmistumassa lautakuntakäsittelyyn keväällä. Asemakaava tuli vireille 2015, ja se oli tarkoitus tuoda kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi jo keväällä 2018. Suunnittelualueen pohjoisosan pellolle lähellä Kauppakeskus Myllyä on tulossa pientalovaltainen asuinalue ja eteläosan pellolle on ajateltu kerrostaloja ja rivitaloja. Uusi katulinjaus yhdistäisi nämä ja samalla johtaisi uuden katuyhteyden Turusta Myllyyn. Turku lipeämässä yhdessä ajatellusta katuyhteydestä Turullakin on vireillä Kuloistenniityn asemakaava omalla puolellaan rajaa. Kaupunkien yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut kesällä 2016. Turkua, päinvastoin kuin Raisiota, ehdotetun luonnonsuojelualueen perustaminen kiinnostaa kuten myös ajatellun Satakunnantien ja Kuloistentien välisen tievarauksen jättäminen pois yleiskaavasta. Raision kaupunginhallituksen mielestä Kuninkojantien liikennemäärät voivat tulevaisuudessa tuoda tarpeita vaihtoehtoisille reiteille, eikä niiden mahdollisuutta tulisi sulkea pois yleiskaavalla. Siksi se katsoo, että ohjeellinen tielinjaus tulisi Turun laadinnassa olevassa yleiskaavassa osoittaa. Kaupunginhallitus katsoo, ettei tiellä olisi merkittäviä vaikutuksia viheralueverkostoon eikä se merkittävästi heikentäisi luontoarvoja. Raision valmistelema todennäköisin uuden kadun linjaus kulkisi osan matkaa Turun puolella metsän läpi ja sukeltaisi siellä tunneliin, joka alittaisi Raision rajan jatkaakseen siellä katuna metsässä ennen pohjoiselle uudelle asuinalueelle liittymistään. Ilman Turun suostumusta sellaista katulinjausta ei voi tehdä. 11 yhdistyksen ehdotus Luonnonsuojelualueen perustamista ehdottivat syksyllä 11 raisiolaista ja turkulaista yhdistystä kuten Raisio-Seura, Raision Omakotiyhdistys, Raision Rinkka ja Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys. Luonnonsuojelualuetta puoltava nettiadressi on kerännyt runsaat 2200 allekirjoitusta, Raisiosta 350 ja Turusta 1300. Adressin nimeen on kirjoitettu luonnehdinta "ikimetsä". Luonnonsuojelualueen yhtenä perusteluna on käytetty Ari Karhilahden vuonna 2010 laatimaa luontoselvitystä. Karhilahti työskentelee konservaattorina Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä. Hän on raisiolainen ja hänellä on alueen luonnosta yli 40 vuoden kokemus. Hänen johtopäätöksensä on, että alue on kauttaaltaan täynnä merkittäviä luontoarvoja. Karhilahti puoltaa luonnonsuojelualuetta. Kaavoitusta varten on tehty erillinen luontoselvitys vuonna 2016. Siihen pohjaten Raision kaupunki katsoo, että luonnonsuojelun riittäväksi tasoksi riittäisi kaavamerkintä "luo". Se tarkoittaa "Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeätä aluetta". Karhilahti on epäileväinen. –Luontoselvityksiä saa semmoisia kuin haluaa. Kuka painottaa mitäkin, Karhilahti sanoo. Ikivanhaa metsää Karhilahden mukaan alueella on ikivanhaa metsää, mikä tällä seudulla hänen mukaansa tarkoittaa kuusilla sataa vuotta. –Ei ne paljon vanhemmaksi täällä selviäkään, kun ne on sitten jo nurin tai kuolleet. Täällä se on vanha metsä. Jos puu kasvaa 100-vuotiaaksi ja kuolee, niin se lahoaa sen 100 vuotta. Se on semmoinen nyrkkisääntö. Katulinjaus menisi Karhilahden mukaan parhaimman metsäalueen läpi. –Silloin kun tie rakennetaan niin se tarkoittaa, että kaikki pohjavesi ja lähteet kuivuvat muutaman sadan metrin säteellä. Yleensä kun tie tehdään, se kaivetaan niin syvältä auki, että tien kokoinen salaoja kuivattaa lähialueen muutamassa vuodessa. Tien tekeminen on sellaista, että kun kaadetaan sitä vanhaa metsää aika leveältä niin ei sitä jää mitään sinne, louhitaan kalliot pois. –Tuo on yksi ehjimpiä metsiä, samalla tavalla kuin Ruissalo, mitä tässä Turun lähistöllä ylipäätään missään on. Se on ainutlaatuinen paikka. Yksi tarpeeton tie nopeuttaisi Myllyyn pääsyä noin puolellatoista minuutilla. Jos se olisikin jokin raiskattu rääseikkö niin se olisi ihan eri asia, Karhilahti jatkaa. –Se on virkistysalueena jumalattomasti arvokkaampi kuin tienä. Karhilahden mukaan Turku tietää tarkkaan alueen luontoarvot, ja hän toivoo että poliitikot tajuaisivat ne laajemminkin.