Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

300 matsin Mickelsson

Jouni Mickelssonin työ raisiolaisen edustusjääkiekon hyväksi ei varmasti ole jäänyt paikallisia alasarjoja seuraavalta huomaamatta. Jääkiekkotilastointiin erikoistunut nettisivusto eliteprospects.com kertoo Mickelssonin toimineen vuodesta 2013 lähtien RNK Hocin pelaajavalmentajana, urheilumanagerina, joukkueenjohtajana, päävalmentajana ja managerina. Huoltajan hommissa häntä ei sentään ole nähty. –Onneksi. Huoltajamme Mika ”Karhu” Luotonen tuli joukkueeseen kaudella 2012-2013. Hän on ollut todella iso apu. Tälle kaudelle saimme toisen huoltajan, Petteri Lahtisen . Joissakin asioissa annamme tasoitusta tässä sarjassa, mutta huoltomme on sarjan parasta, Mickelsson kiittelee. RNK:n junioreissa kiekkoilun aloittanut Mickelsson on kulkenut pitkän tien RNK:n edustusjoukkueen pelaajavalmentajaksi. TPS:n, Kiekko-67:n ja Tuto:n junioreiden kautta tie vei Ranskan toiseksi korkeimmalle tasolle asti. Suomi-sarjaa hän pelasi Naantalissa, eikä Mestiksen pelitkään lopulta kovin kaukana olleet. –Armeijakesänä treenasin Tuton edustusjoukkueen kanssa. Lopulta pelipaikkaa ei irronnut ja pelasin A-nuorissa sen kauden. Kun pelipaikkaa ei Tutosta tullut, tein ratkaisuni ja lähdin Ranskaan. Sieltä jäi hyviä muistoja. Mickelsson näki ilmoituksen Jääkiekkolehdessä. Entinen Lukko-peluri Jarmo Kuusisto haki pelaajia ranskalaiseen Besançonin joukkueeseen. Mickelsson tarttui tilaisuuteen yhdessä naantalilaisen Juha Sinkkosen kanssa. Pelipaikka joukkueesta irtosi testijakson jälkeen. Kauden alkaessa seurakaverina oli neljä suomalaista. –Lähdin hakemaan elämyksiä ja tietyllä tavalla aikuistumaan. En osannut ranskaa oikeastaan sanaakaan, mutta onneksi valtaosa joukkueesta oli ulkomailta tulleita pelaajia. Kyllä se kielikin sen vuoden aikana tarttui sen verran, että tulin toimeen. Hienoin muisto liittyy Ranskan Cupiin. Cup-taipaleen varrella kaatui muutamia pääsarjaseuroja ja tie vei aina kotihallissa pelattuun finaaliin asti. Lopulta palkintokaappiin tuli hopeinen mitali, kun pääsarjaseura Dragons de Rouen vei mestaruuden. –Se oli hieno hetki. Fanikulttuuri oli samanlaista kuin jalkapallossa. Kotihalliin mahtui noin 1500 katsojaa, mutta finaalissa lehtereillä oli varmaan 4000 ihmistä. Melko luovia ratkaisuja siellä oli tehty, että kaikki saatiin mahtumaan. Tunnelma pelatessa oli aivan huikea, ei sellaista ole sen jälkeen saanut kokea. Joukkue maksoi asumisen lisäksi pelaajilleen pientä palkkaa. –Palkalla tuli toimeen ja pystyi tekemään sen, mitä halusi. Ei siitä mitään säästöön jäänyt, Mickelsson naurahtaa. Seuraavaksi hän siirtyi Suomi-sarjaan, VG:n riveihin. Se sopi hyvin ammattikorkeakoulussa kansainvälistä markkinointia opiskelleelle nuorukaiselle. Naantalin keltamustissa vierähti kolme kautta. –Sitten pidin välivuoden ja lähdin vaihto-oppilaaksi Saksaan. Sen vuoden jälkeen palasin kasvattajaseuraani RNK:hon kaudeksi 2006. Raisiolainen aikuiskiekkoilu näivettyi hiljalleen, kun toimintaa pyörittäneet aktiivit jäivät yksitellen sivuun. – Karvosen Paavo teki pitkän työn raisiolaisen kiekkoilun eteen. Sen jälkeen toiminta pyöri Granqvistin Elinan , Forsblomin Tonin ja Vikki Tammelinin avulla. 2012 keväänä ei ollut joukkueenjohtajaa, ei valmentajaa, ei mitään. Aloin selvitellä, mitä kaikkea pitää tehdä, että joukkue voisi jatkaa. –Helpommalla olisi varmaan päässyt, kun olisi mennyt muualle. Halusin kuitenkin pelata RNK:ssa. Tuota seurauskollisuutta saa kiittää moni RNK:n edustusjoukkueessa pelannut. Ilman sitä pelipaikkaa ei välttämättä olisi löytynyt. 38 vuotta. Työskentelee projektipäällikkönä JPV-Engineering Oy:ssä. Asuu Raisiossa avopuolisonsa kanssa. Pelipaikka puolustaja. 13. kausi RNK:ssa. Eniten pelattuja otteluita seurassa (301). 300 pelattua ottelua juhlittiin lauantaina Kerttulassa, kun RNK Hoci kohtasi KuKin. Tehopisteet RNK:ssa 301 ottelussa 142+208.