Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Ihmettelen Tallipuiston kaavan etenemistä

Naantalissa päiväkodit ovat lähellä, samoin koulut. Onneksi kävelymatkan päässä on myös metsä, jonne pääsemme tutkimusretkille viikottain. Uimarannallekin on lyhyt matka. Nyt olemme asuneet täällä reilut kaksi vuotta ja huomaamme paikkakunnan todellisen luonteen. Täällä on kaikki kaupan. Täällä ei rakennusten tarvitse istua ympäröivään rakennuskantaan, täällä ei lähimetsillä ole muuta kuin markkina-arvoa. Rannat ovat myös myytävänä. Keskustan uusi asuinkortteli vanhan Bunkkerin paikalla näyttää havainnekuvassa puistomaisen viihtyisältä. Rakentaminen aloitettiin puiston suuret puut kaatamalla. Jatkossa kaupunkiin tulijat vastaanottaa kerrostalokortteli. Tämä ehkä kuvastaakin osuvimmin Naantalin nykyistä kaavoitustrendiä. Vähävaraisten perheiden lapsille mietitään osallistavia toimia, ehdotetaan erilaisia hankkeita ja projekteja. Samaan aikaan kaikille helposti saavutettavaa lähiluontoa kaavoitetaan kaupalle ja muuhun rakentamiseen. Pidetään kai itsestään selvänä, ettei kukaan enää luonnossa liiku tai jos liikkuu, virkistysalueena voidaan pitää myös kaupan takapihaa tai rakennettua leikkipuistoa. Metsäluonnon positiiviset terveysvaikutukset ovat kuitenkin tutkimusten mukaan kiistattomia, päiväkotien pihoille on jopa suositeltu siirrettäväksi metsäkunttaa. Modernit ja valveutuneet lapsiperheet haluavat yhä useammin ajatella ympäristöään, luontoarvoja, luonnon läheisyyttä ja kaupunkinsa hiilijalanjälkeä. Naantalissa toinen käsi kaavoittaa metsäalueille ja toisella yritetään tehdä ympäristösuunnitelmaa. Eikö kaupungista löydy muuta rakennuspaikkaa kuin metsät? Miksei tilaa vievää rakentamista voida keskittää valmiiksi avoimille alueille? Ihmettelen Tallipuiston kaavan etenemistä. Metsä on Karvetin koululle ainut lähimetsä, jossa luokat liikkuvat ja toimivat monipuolisesti moniin oppiaineisiin liittyen. Kriittisiä mielipiteitä kaavasuunnitelmaan oli jättänyt noin 50 yksityishenkilöä, 10 taloyhtiötä ja yksi yhdistys. Tämä on suuri määrä kansalaisaktiivisuutta ottaen huomioon, että suurin osa asukkaista ei seuraa kaavoitusta. Keskustelut tavallisten kaduntallaajien kanssa eivät anna ylevää kuvaa Naantalin päätöksenteosta. Kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksiin oman asuinkuntansa asioissa ei uskota. Miksei viisaiden ihmisten yhteistyönä onnistuta miettimään kaupalle tyydyttävää paikkaa muualta, ilman että metsä pitää jyrätä? Marketille olisi jopa varaus uuden pikatien varressa. Tuntuu, että on jääty kiinni jonkun esittämään ensimmäiseen ideaan. Vai onko painostus niin vahvaa? Onko kyseessä ulkopuolisen tahon tilaustyö? Pidän tätä kaikkien kannalta säälittävän lyhytnäköisenä toimintana. Happi loppuu lopulta kaikilta. Vielä ei ole myöhäistä jättää virheet tekemättä.