Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Somersojalaiset huokaavat: Onneksi marketti jäi tulematta

Kustavintien varrella on linja-autotallit, joiden edessä on usein Taivassalon Auton busseja. Aiemmin tallit kuuluivat Salosen perheen pyörittämälle Raision Linjalle. Raisiolaiset käyttivät bussiyhtiöstä sanaa miekeläläinen. Tämä johtui siitä, että Turun Puutorilta lähteneiden bussien linjakilvissä luki Turku-Raisio-Miekelä. Kun puhutaan Somersojasta, Raision Linjaa ei sovi unohtaa. Se oli kauan elämänlanka Somersojan ja viereisen Miekelän asukkaille. Liikennöitsijä Niilo "Nipa" Salonen , hänen poikansa Heikki ja Risto Salonen sekä yrityksen kuljettajat kuuluivat somersojalaisten perheeseen. Somersojalle vuonna 1973 muuttanut Mauno Hasunen , 79, kertoo Raision Linjan kuljettajien tuoneen oman kylän ihmiset välillä kotiportille asti ja ottaneen myös portilta kyytiin. Miekeläläinen vei lapset kouluun ja aikuiset töihin Raision keskustaan sekä Turkuun. Kotopuolessa bussien kääntöpaikka oli ensin alkuun Miekelän talon pihassa Somersojantien päässä. Sittemmin kääntöpaikka tehtiin Uudenkaupungin radan tuntumaan. Se on vieläkin olemassa. Urheilukentällä ja hyppyrimäessä koeteltiin taitoja Koska kulkuyhteydet olivat kunnossa ja Kustavintien vieressä oli Turun Osuuskaupan sivuliike, posti sekä yleinen puhelin, perheet tohtivat muuttaa Somersojalle. Mauno Hasusen mukaan kylällä riitti lapsille leikkikavereita vaikka kuinka. Kyläläisiä yhdisti Somersojan kenttä. Ilmassa oli kilpailuhenkeä, kun Piuhan pojat tulivat paikalle pelaamaan jääkiekkoa. Raision kunnan työntekijät kävivät aina talvikauden aluksi tekemässä pohjatyöt. Kunta tarjosi muun muassa jäädytysvälineet. Somersojalaisten mieleen on jäänyt paikallinen asukas Kari Vuori . Hän piti kentästä hyvää huolta. Urheilukentän vieressä on jyrkkä mäki. Sen laskeminen suksilla vaati taitoa, mutta tietysti mäkeen rakennettiin hyppyrikin. –Ei mäessä pitkälle lennetty, mutta hyppyasentoa siinä joka tapauksessa hiottiin, Hasunen muistelee. Somersojan kehitysnäkymiä pidettiin 1960-luvun lopulla niin valoisina, että kylälle puuhattiin koulua ja E-liikkeen kauppaa. Kumpaakaan ei lopulta toteutettu. Turun Osuuskauppa luopui Somersojan sivuliikkeestään, minkä jälkeen kauppaa ryhtyi pitämään yksityinen yrittäjä. Sittemmin kauppatiloissa toimi liha-alan yritys. Viereisessä postihuoneistossa oli jonkin aikaa kampaamo. Nykyään kauppahuoneistossa toimii ompelimo. Sompamaja houkutteli nuoria Uudestakaupungista saakka Somersojaa voi pitää raisiolaisen nuorisokulttuurin kehtona. Edesmennyt Reino Merikallio muisteli, kuinka Raisioon oli muodostunut jengejä. Niihin liittyi ikäviäkin lieveilmiöitä. Merikallio sai Raision seurakunnassa hoidettavakseen jengityön, jonka puitteissa Somersojalle rakennettiin Sompamaja. Se palveli nuorison kokoontumispaikkana, kunnes rakennus paloi. Tulipalossa kuoli nuorukainen. Tuhoutuneen talon tilalle rakennettiin suurehko hirsimökki, jonka avajaisia vietettiin lokakuussa 1978. Saunalla varustettu Sompamaja houkutteli nuoria aina Uudestakaupungista saakka. Joukossa oli melkoisia velikultia. Somersojalla kerrotaan tarinaa, kuinka pappi kävi puhumassa nuorille mukavia. Samaan aikaan pihalla olleet miekkoset varastivat bensiiniä sielunhoitajan auton tankista. Sittemmin Sompamaja päätyi yksityisomistukseen. Nyt mökki on jo purettu. Hiljaisempaa kuin Petäsmäessä Lastensa Vennin , Otson ja Eetun kanssa Somersojan leikkikentällä ulkoileva Heidi Rahikkala pitää nykypäivän Somersojaa luonnonläheisenä asuinpaikkana. Suunnistajana Heidi nauttii siitä, että metsälenkille pääsee tuosta vain. Kauppaa tai koulua hän ei osaa Somersojalle kuvitella. Keskittyminen omakotirakentamiseen on tehnyt alueesta rauhallisen lintukodon. Suurimmalla osalla asukkaista on auto, jolla on helppo hurauttaa palvelujen äärelle. Tarvittaessa voi käyttää Petäsmäestä lähtevää bussia. Parannuksia Heidi ja hänen lapsensa toivovat leikkikenttään. Se on jäänyt kehityksestä jälkeen. Eetu-poika kaipaa puistoon ainakin hämähäkkikeinua ja kunnollista kiipeilytelinettä. Somersojalaisella Liisa Vuotarilla on asumiskokemusta myös viereisestä Petäsmäestä. Se on hänen mukaansa meluisampaa aluetta kuin Somersoja. –Jostain syystä liikenteen äänet kuuluvat Petäsmäessä voimakkaampina, Vuotari ihmettelee. Kustavintiellä on Somersojan kohdalla nopeusrajoituksena 50 km/t. Nopeusrajoitusten rikkojat pystyy päättelemään korvakuulolla. Heikki Raumasen mukaan moni tuntuu ajavan ylinopeutta ja jarruttavan vasta vähän ennen poliisin kameratolppaa. Somersojalaiset ovatkin pohtineet, voisiko uudenlainen kamerakalusto pidentää peltipoliisin vaikutusaluetta. Asukkaat arvelevat, ettei virkavalta suostu siirtämään kameratolppaa lähemmäs Somersojantien risteystä, koska todennäköisesti se vaatisi kalliita kaapelointitöitä.