Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Oletko nähnyt HopLopin parkkipaikalta kummallisen kivimuurin? Mahlamäen- ja Junnilantien kylämiljöön juuret ulottuvat keskiajalle asti

Mahlamäentien ja Junnilantien muodostama kylämiljöö on ehdottomasti Raision irrallisin osa. Alueen asukkaiden lähikauppoja ovat Turun Länsikeskuksen Citymarket ja Prisma. Raision palveluja heidän on hankala käyttää, koska kotiristeyksestä pitäisi kaasuttaa vasemmalle. Kolmisenkymmentä vuotta Mahlamäentiellä asuneen Arja Alajärven mukaan se on helpommin sanottu kuin tehty. –Liikennevirtaan pääseminen kestää kauan, sillä Kuninkojantietä käyttävät vahtolaiset, ruskolaiset ja Myllyn sekä Ikean alueiden asiakkaat. Kun on kiire Raisioon, on helpompi kääntyä oikealle ja hakea vauhtia Turun puolelta, Alajärvi sanoo. Hän muutti Junnilantielle Turun Nättinummesta ja tuntee itsensä yhä turkulaiseksi. Raisioon Alajärvi ajaa, kun hänelle tulee tarve käyttää kunnan terveyspalveluita. Asiakirjoissa viitataan Mälikkälään Kyläläiset olivat kallellaan Turun Mälikkälään eli Länsikeskukseen päin jo keskiajalla. Nimi Junnilantie juontaa juurensa Junnilan tilasta. 1500-luvun asiakirjoissa siitä käytetään nimitystä Mälikkälän Junnila. Tilan aiempi nimi oli Päijäinen. Junnila esiintyy Raision historia -teosten luetteloissa. Niistä selviää, että 1576 tilalla oli yksi renki. Isovihan (1700–1721) jälkeen Junnila vapautettiin joksikin aikaa verotuksesta, jotta se sai mahdollisuuden elpyä. Jotain Junnilan arvoasemasta kertoo Raision kirkon penkkisijajärjestys vuodelta 1639. Siihen on merkitty kunkin talonväen arvon mukaiset istumapaikat. Naisten puolella ensimmäinen paikka on kirjattu Pernon kartanon Margareta Wildemanille . Mullin, Kemppilän, Siirin ja Junnilan naisten istumapaikat ovat vasta sijalla 12. Raisio tuntui olevan nurkan takana Huomattavan osan Junnilan tilan nykyisestä rakennuskannasta omistaa eläkepäiviä viettävä liikennöitsijä Heikki Andersson . Anderssonit ostivat Junnilan 1960-luvulla. He perustivat linja-autotallit ja varikon osoitteeseen Kuninkojantie 118. –Ajoimme linjaa Kuninkojalta Turun kauppatorille ja muutaman kerran päivässä kävimme myös Ruskolla. Tuolloin koettiin tärkeäksi, että varikko oli reitin varrella, Heikki Andersson kertoo. Hän muutti itsekin Junnilantielle 1970-luvun alussa. –Tiesimme asuvamme Raisiossa, mutta Raisio oli kuitenkin jännästi nurkan takana. Postimme tuli Turun kautta ja muutenkin elimme vahvasti Turkuun päin. Turkulaisena liikenteenharjoittajana meitä pidettiin, Heikki Andersson muistelee. Hänen kaksi nuorinta lastaan kävivät Raisiossa Kuloisten koulua. Kolmannen lapsen kohdalla ohikulkutien liikenne oli jo niin vilkasta, että vanhemmat halusivat taata turvallisemman koulumatkan. Niinpä Heikki Anderssonin perhe muutti Turkuun. Muisto pienviljelystä Entäpä kylämiljöön keskellä kohoava korkea mäki ja sinne johtavat kivirappuset, mikä merkitys niillä on ollut? Mahlamäentien nuorimpiin asukkaisiin kuuluva Juho Nikkanen seikkaili pienempänä metsikössä moneen otteeseen. Hänen mukaansa koko mäki on niin kivikkoinen, ettei esimerkiksi telttailu tule kyseeseen. Metsää hallitsevat vanhat puut. Hakkuutöitä mäellä ei ole tiettävästi tehty pitkään aikaan. Heikki Anderssonkaan ei tunne mäen historiaa. Alueella oli useita rakennuksia jo silloin, kun hän kävi paikalla ensimmäisiä kertoja. Jykevän kivimuurin ja rappusten Andersson arvelee liittyneen Mahlamäen itälaidalla toimineeseen Nuotiovaaran kauppapuutarhaan. Puutarhalle johtanut Simonmäentie on metsittynyt umpeen. Muurin kupeella on merkkejä puutarhamajasta. Sen alapuolella kasvaa yhä kaavamaisesti istutettuja omenapuita. Puutarhuri Nuotiovaara hankki elantoa myymällä kukkia Turun torilla. Kun Turun osuuskauppa osti puutarhan maat, puutarhan rakennuskanta purettiin. Mahlamäen kivirakennelmat lienevät siis viimeisiä muistoja 70-luvulla hiljentyneestä kaupallisesta pienviljelytoiminnasta. Raision kulttuuriympäristö ja vanha rakennuskanta -teoksen mukaan pienviljely oli niin vilkasta, että Kuninkaanojalle perustettiin 1926 pienviljelijäyhdistys. Sen jäsenet tunnettiin Turun seudulla taitavina pärekorien tekijöinä. Päiväkoti ja koulu sitovat Raisioon Mahlamäentie ja Junnilantie kuuluvat Kuninkaanojan Omakotiyhdistyksen toimialueeseen. Kuninkaanoja solisee Timo Kytösahon ja Arja Alajärven omakotitonttien rajalla. Kytösaho on kuullut taimenenpoikasten uineen Kuninkaanojassa. Hän kuitenkin epäilee, etteivät kalat nouse Raisioon saakka. Mutta rottia ojassa vilisi aikanaan paljonkin, myös Junnilantien tuntumassa. Alajärven mukaan ongelmasta on sittemmin päästy eroon. Kuninkaanojakin virtaa kohti Turun Länsikeskusta ja Mälikkälää, mutta alueen asukkaiden paikallisidentiteetti tuntuu olevan muuttumassa. Heikki Andersson tuumaa Raision rakentaneen itsensä tykö. Ikean alue on aivan naapurissa. Nyt jalankulkijakin pääsee Itäniityntietä turvallisesti esimerkiksi Myllyyn tai Kuloisten kouluun. Juho Nikkanen laskee olevansa 90 prosenttisesti raisiolainen. –Olen ollut Raisiossa perhepäivähoidossa, alakoulussa ja nyt käyn Vaisaaren yläkoulua, Nikkanen luettelee. Suurin osa hänen kavereistaan on raisiolaisia. Koulumatkat taittuvat bussilla. –Joitain kavereita minulla on Turun puolelta. Sillä puolen rajaa on myös hyvä jalkapallokenttä. Uimassa käymme useimmiten Impivaarassa, Nikkanen sanoo.