Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Sarjakuvan taikajuomasta tuttu misteli valtaa alaa Raisiossa

Raision kaupungin vihersuunnittelija Markku Tuominen toteaa kotikaupunkinsa saaneen mielenkiintoisen tulokkaan. Kyseessä on Asterix-sarjakuvissakin esiintyvä misteli. Raisiossa misteliä löytää kirjaston parkkipaikan jalopähkinäpuista, Uikkupolun pajupensaista, Raisionkaaren vieressä olevan Kukkatalon parkkipaikan lehmuksista, Metsäsylttylän pientaloalueen risteyksen lehmuksista sekä Mahittulan nuorisotalon parkkialueen tuntumassa kasvavasta puolivillistä omenapuusta. Tuomisen mukaan on osin epäselvää, kuinka misteli on Raisioon levinnyt. Hän toivoo kuulevansa kaupunkilaisten havaintoja, missä kaikkialla Raisiossa misteliä jo kasvaa. –Josko siitä saataisiin raisiolaisille taikajuomaa, Tuominen vitsailee. Syöpälääkettä ja liimaa Suunnattomia voimia mistelistä ei noin vain saa, mutta emeritus ylipuutarhuri ja puutarhaneuvos Arno Kasvin mukaan lääketeollisuus käyttää mistelistä erotettavia pektiinejä tietyissä syöpälääkkeissä. Iät ja ajat mistelistä on valmistettu kotikonstein tehokasta liimaa. Sitä käytetään kyseenalaisiin tarkoituksiin. Eteläisessä Euroopassa on tapana kastaa tikku misteliliimaan ja ripustaa se esimerkiksi viinitarhaan. Tikulle istahtava lintu jää kiinni, jolloin se on helppo saalis. Tällä tavoin on pyydetty ruokaa, mutta valitettavan usein menetelmällä on tapettu muuttolintuja pelkästään huvin vuoksi. Arno Kasvin mielestä moinen liimametsästys pitää lopettaa, koska moni ansaan tarttuva lintulaji on sukupuuton partaalla. Linnut levittävät misteliä Todennäköisesti misteli on kulkeutunut Raisioon mustarastaan, talvehtivan räkättirastaan tai jonkin ympärivuotisen pikkulinnun mukana. Arno Kasvi toteaa, etteivät mistelin marjat ole lintujen herkkua. Ne kuitenkin kelpaavat, kun muuta ei ole saatavilla. Mistelin marjoja syövät linnut tahrivat nokkansa marjojen sitkeään limasisukseen. Linnut yrittävät hankkiutua eroon sotkuisesta limasta ja siemenistä pyyhkimällä nokkaansa puiden latvustoissa oleviin pieniin oksanhankoihin. Näin ne kylvävät misteliä. –Misteli luokitellaan puoliloiseksi. Se yhteyttää itse, mutta imee isäntäkasvin nilakerroksesta vettä ja ravinteita, Arno Kasvi kertoo. Turun seudulla misteliä tavataan yleisimmin kaupunkialueen pihlajissa, omenapuissa ja hopeapajuissa. Arno Kasvin mukaan misteli on sopeutunut hämmästyttävän hyvin paikalliseen ilmastoon. –Viime viikolla havaitsimme misteleissä jo tämän vuoden uusia kasvuja, hän sanoo. Osoitus ilmaston lämpenemisestä Kasvitieteilijät havaitsivat ensimmäiset mistelit Turun seudulla 4-5 vuotta sitten. Arno Kasvi on melko varma, että jossakin saaressa tai meren tuntumassa on suurehko mistelikasvusto, jossa misteli tekee siementä. Ensimmäisten siementen tuloon ovat saattaneet vaikuttaa muuttolintujen siirtyneet muuttoreitit. Siemenet ovat saattaneet levitä lintujen mukana myös ihmisten ostamista somistemisteleistä. Oli kulkeutumistapa mikä tahansa, Arno Kasvin mielestä mistelin yleistyminen on osoitus ilmaston lämpenemisestä. Vaikka kyseessä on Suomen luontoon kuulumaton tulokaslaji, Arno Kasvi ei lähtisi sitä voimallisesti torjumaan. Toisekseen se olisi erittäin vaikeaa. Pieniä mistelinalkuja on lähes mahdoton havaita puiden latvuksista ja vielä vaikeampi niitä on ottaa pois. Misteli vaihtaa lehtensä joka toinen vuosi. Sen marjat ovat kypsinä kuultavan valkeita. Misteli ei aiheuta suurta vahinkoa isäntäkasvilleen. Myös Arno Kasvi toivoo ihmisten kertovan mistelihavainnoistaan. Ne voi välittää hänelle Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kautta.