Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Meri-Naantalissa saunotaan tornitalon katolla saaristoa katsellen

Kun Meri-Naantalia ryhdyttiin rakentamaan Väinölänniemelle 1978, alueella oli muutamia vanhoja kesämökkejä. Asemaakaavaa laadittaessa naantalilaiset keskustelivat, minkälainen rakentaminen on sopivaa. Vaikka ranta olikin suurimmaksi osaksi joutomaata, se luokiteltiin kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi miljööksi. Vanhaan luostarikirkkoon on Väinölänniemeltä vain 300 metriä. Naantali antoi asemakaavatyön Arkkitehtuuritoimisto Pentti Arhola ja kumppanille. Meri-Naantalin rakennuttajaksi valittiin Kivikartio Oy. Peruslähtökohtana suunnittelijat pitivät ympärivuotiseen ja vapaa-ajan asumiseen liitettyjen mielikuvien yhdistämistä samaan pakettiin. Näin syntyi idea muun muassa kesähuoneista. Kesähuoneissa oleillaan pitkälle syksyyn Yhdeksän neliömetrin kesähuoneet näyttävät ensisilmäyksellä lasiteltuilta parvekkeilta. Asunto-osakeyhtiö Meri-Naantalin A-talossa vaimonsa kanssa asuva Seppo Räisänen pitää kesähuonetta nimenomaan huoneena eikä parvekkeena. –Me muun muassa kahvittelemme kesähuoneessa vieraiden kanssa. Siellä voi oleskella maaliskuusta lokakuun loppuun, Räisänen kertoo. Kesähuoneiden seinät ovat lähes kauttaaltaan lasia, myös olohuoneen suuntaan. Näin ollen niistä lankeaa valoa asuntoihin talvellakin, kun väliovi on pidettävä kiinni. Suunnatut kerrostalot on kohdistettu siten, että mahdollisimman moni asukas pystyy nauttimaan kesähuoneessaan Väskin aukolla tapahtuvasta suviyön auringonlaskusta. Suurimmissa huoneistoissa on takka Asunto-osakeyhtiö Meri-Naantaliin kuuluu kolme seitsemänkerroksista taloa. Arkkitehdit piirsivät näiden talojen suurimpiin asuntoihin peräti kaksi kesähuonetta. Niistä yhden ajateltiin olevan vapaa-ajanviettopaikka ja toisen palvelevan hyötytarkoituksia. Sellaisiksi luettiin muun muassa pienoispuutarhan viljely sekä vaatehuollon pyörittäminen. Mielenkiintoinen yksityiskohta seitsemänkerroksisten talojen suurimmissa huoneistoissa on takka. Kyseessä ei ole mikään sähkökäyttöinen koriste vaan perinteinen puupolttoinen tunnelmanluoja. 90-neliöisen huoneiston omistava pariskunta kertoo takkaratkaisun toimivan moitteetta. Pienimpiä huoneistoja lukuun ottamatta asunnoissa on saunat. Niiden hyödyllisyydestä asukkaat ovat montaa mieltä. Esimerkiksi Seppo Räisäsen ja hänen vaimonsa tuumaavat, että pieni sähkösauna on ennemminkin höyrykaappi. He ovat ihastuneet katolla olevaan taloyhtiön saunaan. Se lämpiää kerran viikossa. Kattosauna käsittää pukuhuoneen, pesuhuoneen ja löylytilan. Ne eivät ole mitenkään pröystäileviä, mutta saunan vilvoitteluterassilta avautuva näköala saa haukkomaan henkeä. Etualalla erottuvat Jakoluodon ja Hiipan saaret sekä Pirttiluoto. Kauempana häämöttää Väski. Räisänen toteaa näkymän muuttuneen hänenkin asuinaikanaan. Puusto kasvaa ja sen myötä merinäköala etenkin sisältä huoneistosta on kutistunut. Rakentaminen Lammasluotoon jakaa mielipiteet Kaavailut viereisen Lammasluodon rakentamisesta jakavat Meri-Naantalin asukkaiden mielipiteet. Seppo Räisänen oli keräämässä adressia, jolla vastustettiin Lammasluodon kaavoittamista. Hänen mielestään harvinaista maisemaa on suojeltava. Toisekseen adressin allekirjoittajia mietitytti lisääntyvä liikenne ja sen mahtuminen olemassa oleville kaduille. Nimettömänä pysyttelevä pariskunta tuumaa Lammasluotoon rakentamisen olevan hyvä asia, kunhan talot vaan ovat sopivan matalia. Ehdoton ei Lammasluodon rakentamiselle kuuluu Erkki Ristolaisen suusta. Hän asuu nelikerroksisen talon ensimmäisessä kerroksessa Kavejanrannan ja Suntionpolun kulmauksessa. Ristolaisen mielestä väljyyden turmeleminen olisi kohtalokas virhe, josta tulevat sukupolvet eivät ainakaan kiittäisi. –Ihmiset tulevat arvostamaan avaruudentuntua entistä enemmän. Meidän ei tarvitse ahtaa Suomessa kaikkea pienelle alalle, Ristolainen sanoo. Hän on pohtinut muuttoa pienempään asuntoon, mutta Meri-Naantali on kietonut miehen pauloihinsa. –Meri on se juttu. Se on joka päivä erilainen. Myös ympäröivät puut ovat valtavan upeita taideteoksia, Ristolainen ylistää. Hän kiintyi mereen jo pikkupoikana asuessaan puolustusvoimien hallitsemalla Miessaarella Espoon edustalla. Ilman autoakin pärjää Meri-Naantalin tunnelmaa sävyttää hiljaisuus. As Oy Meri-Naantalissa ensimmäisessä kerroksessa asuva Tuula Vahanne toteaa välillä olevan jopa liian hiljaista. Vahanne haluaisi nähdä huoneistostaan enemmän liikettä ja ihmisiä. Hän muutti Naantaliin viisi vuotta sitten auttaakseen lastenlastensa hoitamisessa. Asunto löytyi sattumalta. Kustavissa meren äärellä syntynyt Vahanne toteaa, ettei juuri paremmin olisi voinut käydä. Meren läheisyys on hänellekin tärkeää. –Mainosta jutussa sitä, että Meri-Naantalissa tulee toimeen ilman autoa, Vahanne kehottaa. Hän tekee kerran viikossa suuret ruokaostokset. Ne mahtuvat pyörillä varustettuun vetokassiin. Kaikki naantalilaiset marketit ovat kävelymatkan päässä.