Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Naantalilaiset rakentajat antoivat eskarilaisille vinkit, joilla kehittyy reippaaksi raksamieheksi tai -naiseksi

Kaivokadun vierelle rakentuvassa Naantalin Hovin pienkerrostalossa keskitytään sisätöihin. Parhaillaan on käynnissä väliseinä- ja kipsilevyvaihe. Sen jälkeen alkavat tasoitetyöt. Sitten paikalle tulevat maalari ja laatoittaja. Heitä seuraavat saunantekijä, kalustaja ja väliovien asentaja. Rakennusliike Treevan vastaava mestari Mika Vesterinen kuvaa rakennusprosessia eteenpäin puksuttavaksi junaksi, jonka kulku yritetään turvata riittävillä resursseilla ja ennen kaikkea osaavalla työvoimalla. Perinteisesti rakennustyömailla vierailevat lähinnä ammattikoululaiset, mutta Treeva päätti innostaa esikoululaisia alalle. Treevan Mikko Lehtinen uskoo esikoulun olevan otollinen hetki tutustua mahdolliseen ammattiin. Nelikymppinen Lehtinen muistaa saaneensa ensimmäiset kipinät rakennusalalta 5-6-vuotiaana kuunnellessaan sukulaistensa puheita. –Eikä valintaa ole tarvinnut katua. Jokainen päivä on vähän erilainen ja koko ajan tulee opiskeltavaksi uusia asioita, Lehtinen tuumasi. Naantalin Hovin työmaalla oli esikoululaisille kolme pistettä. Yhdessä lapset tutustuivat rakennussuunnitteluun, toisessa he levyttivät malliksi pystytettyä seinää ja kolmannessa pisteessä oli esillä akkukäyttöisiä työkaluja. Lapsilla on värit hallussa Naantalin Hovin pienkerrostalon suunnitellut Nina Helin otti vastaan lasten tekemät piirustukset. Niitä tullaan kehystämään ja antamaan tuleville asukkaille. Aiheena lasten teoksissa on tietysti Naantalin Hovi. Lapset olivat hoviteeman innoittamina somistaneet taloja muun muassa kruunuin ja kimaltelevin glitter-värein. Helin ja hänen työparinsa Anni Kansonen harmittelivat, etteivät he saa piirtää moisia vaikka haluaisivatkin. Molemmat arvelivat, että kruunu- ja kimallesuunnitelmille tulisi tyrmäys viimeistään kaupunginarkkitehdiltä. Sen verran romantiikannälkäisiksi suunnittelijat tunnustautuivat, etteivät he aio hoviteeman edessä aivan kädettömiksi jäädä. –Ehdotamme sisäpihalle vaaleanpunaisia pelargonioita, kirsikankukkia sekä omenankukkia, jotta paikkaan tulisi hovimaista romantiikkaa, Helin kertoi. Naisten esittelemissä Naantalin Hovin havainnekuvissa muodot ovat prikulleen kohdillaan, mutta lasten teoksissa talon värit vastaavat paremmin todellisuutta. Treevan vastaava mestari Mika Vesterinen kertoo sävyjen olevan haaste ammattilaisillekin. Hovin havainnekuvat tehtiin taiteellisesti vastavaloon. Se ja painoratkaisut saivat rakennukset näyttämään havainnekuvissa liian tummilta. Naantalin Hovin seinässä, portin pielessä on kolmen erivärisen laudan kokonaisuus. Lautojen avulla haarukoidaan julkisivun lopullista sävyä. Näillä näkymin se tulee olemaan aavistuksen tummempi rosa kuin tämänhetkinen. Nauharuuvain hämmästytti nopeudellaan Yhtenä tehtävänä lapsilla oli kiinnittää kipsilevy malliseinään. Esikoululainen Aku Päiviö pääsi käyttämään nauharuuvainta Ville Niemen opastuksella. Liipaisinta painettaessa koneesta kuului poramainen surina ja sitten napsahdus. Päiviö totesi, ettei hän ole milloinkaan saanut ruuvia tätä nopeammin paikoilleen. Aiemmin poika on kokeillut sähkökäyttöistä ruuvinväännintä. Myös sellaista halukkaat pääsivät testaamaan. Petrus Pasio huomasi ruuvinvääntimen vaativan nauharuuvaimeen verrattuna enemmän voimankäyttöä ja keskittymistä. Akkutyökaluihin esikoululaiset perehtyivät myös Eetu Laition , Atte Sahlbergin ja Mikko Lehtisen hoitamalla pisteellä. Miesten mukaan akkutekniikka on tuonut suuren helpotuksen työmaille. –Enää ei esimerkiksi naulapyssyä varten tarvita kompressoria letkuineen, Lehtinen selitti. Akkutyökalujen hyvä puoli on niiden hiljaisuus. Äänekkäimmiksi työkaluiksi rakentajat listaavat moottorisahan ja iskuporakoneen. Fyysistä voimaakin tarvitaan Työkalujen kehittyminen on helpottanut rakennustöitä, mutta fyysistäkin voimaa työmailla edelleen tarvitaan. Mikko Lehtinen näytti lapsille kiviharkoista koottua seinää. Rakentajat ovat nostaneet 30-kiloiset harkot yksitellen paikoilleen. –Tavallisesti nostamme 100–150 harkkoa päivässä, Lehtinen kertoi. Eetu Laition mukaan raskaat kuormat pitää aina muistaa nostaa oikealla tavalla. Myös kunnon ruoka ja ruokatauoista huolehtiminen on miesten mukaan tärkeää. He tapaavat nauttia ateriansa työmaan sosiaalitiloissa. –Kun ei tarvitse mennä muualle syömään, jää aikaa istahtaa hetkeksi rauhassa alas. Se on mukavaa, Lehtinen tuumasi. Kysyttäessä useampikin esikoululainen kertoi kiinnostuneensa rakennusalasta. Lehtinen totesi, että hänen nuoruudessaan ammattikoulun rakennuspuolelle pääsi melko helposti. 2010 ammattikoulun rakennuspuolella aloittanut Atte Sahlberg kertoi tilanteen muuttuneen. Hänen aikanaan tulijoita oli runsaasti. Opiskelupaikan saaminen edellytti kelpo pisteitä. Miesten mukaan työpaikan saa, jos on reippaalla mielellä heti alusta lähtien. –Ammattikoulussa on paljon työharjoittelua. Kun hoitaa työharjoittelunsa hyvin, saattaa päästä kesätöihin. Sitten voi hyvinkin saada vakituisen työpaikan, Lehtinen tiivisti.