Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Uutta tietoa Merimaskun kirkosta – Kirja julkistettiin viime viikolla

Edellinen laajahko tutkimus Merimaskun puukirkoista kirjana on julkaistu noin 50 vuotta sitten. Aikojen kuluessa on kertynyt uutta ja tarkentavaa tietoa - niinpä oli aika aloittaa uusi vaihe kirkon tutkimisessa. Ensimmäinen kirkko juuri perustetulle Merimaskun kappeliseurakunnalle rakennettiin vuonna 1648. Rakentajana mainitaan Simo Cariais . Kirkosta on kerrottu, että se oli suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko, joka oli samoilla sijoilla, kun nykyinen kirkko. Uusimmissa tutkimuksissa löytyi seurakunnan arkistosta vuodelta 1699 piirroskuva kirkon penkkijärjestyksestä, jota ei aiemmin ole julkaistu. Sen ja kirkon muodon kuvauksen perusteella oli mahdollista laatia kuva Merimaskun ensimmäisen kirkon pohjapiirrokseksi. Uusi kirkko rakennettiin vuonna 1726. Rakentajia eli salvuumiehiä johti merimaskulainen Kaarle Jaakonpoika . Hän rakensi seitsemän vuotta myöhemmin Seilin kirkon, jossa on paljon samoja piirteitä kuin Merimaskun kirkossa. Uudesta kirkosta tuli ristikirkko. Se vihittiin käyttöönsä Mikkelin päivänä ja sai nimekseen ”Merimaskun kirkko – Pyhän Mikaelin nimikko”. Vuosien varrella kirkossa on tehty lukuisia korjauksia ja muutoksia kuten esimerkiksi eteinen kummankin ulko-oven eteen 1700 -luvun lopulla. Erikoisuutena kirkossa on kirkkovieraiden katseet vangitseva sisälaudoituksen marmorimaalaus. Ensimmäisen kerran sisäseinät maalattiin vuonna 1850, toisen kerran vuoden 1954 peruskorjauksen yhteydessä. Maalausvuodet ja maalaajien nimikirjoitukset ovat luettavissa kirkon kuorin seinällä. Kautta historian on ollut tapana, että seurakuntalaiset tekevät lahjoituksia kirkkoon. Jo kirkon tontti ja hautausmaan alue ovat olleet lahjoituksia ja samoin esimerkiksi seinien hirret, ikkunat ja ovet. Lahjoittajia seurakunta sitten palkitsi suomalla lahjoittajataloille eturivin paikkoja kirkkosalissa – se käy ilmi mm. vuoden 1699 penkkijärjestyksestä. Kirkkosalissa ehkä näyttävin yksityiskohta on saarnastuoli. Myös se on saatu lahjoituksena. Kirkon nykyinen saarnastuoli on alkuaan vuoden 1648 kirkosta ja se entisöitiin vuoden 1954 peruskorjauksen yhteydessä nykyiseen muotoonsa. Sen puuveistokset on tehnyt turkulainen Mathias Reiman , jonka töitä on muissakin lounaisen Suomen kirkoissa. Myös suuri osa kirkon esineistöstä on eri tahojen lahjoituksia. Esineissä on tavallisesti kaiverrus lahjoittajista kuten yhdessä kattokruunuista; ” … nuoret miehet ostaneet … kappelin kaunistukseksi …”. Kuten useimmissa maamme rannikon kirkoissa, on Merimaskunkin kirkossa kirkkolaiva, votiivilaiva. Uuden tutkimuksen myötä on käynyt selville, että Merimaskun kirkkolaivan tekijän Johan Talanderin tekemä kirkkolaiva on ainakin Pyhän Katariinan kirkossa Turussa ja Turun linnan kirkossa. Merimaskun kirkolle on lahjoitettu ensimmäinen kirkonkello vuonna 1648. Vasta vuonna 1653 rakennettiin ensimmäinen tapuli eli kastari, johon kello sitten sijoitettiin. Uusi tapuli valmistui vuonna 1769 ja samana vuonna kirkko sai toisen kellon. Uusi ja siis kolmas kello hankittiin vuonna 1734. Kuitenkin nyt kellotapulissa on vain kaksi kelloa, vuoden 1648 kello on kadonnut. Mahdollisesti se tapahtui vuonna 1808. Kelloa ollaan nyt etsimässä sekä arkistotietojen avulla että muilla keinoilla. Visa Auvisen kirja "Merimaskun kirkko vuosien saatossa" julkistettiin viime viikolla Merimaskussa.