Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Raisionlahden perukka ei loisten takia sovi karitsoille - Rymättyläläinen Sikka-Talun lammastila lähettää uuhia perinnebiotooppien hoitajiksi

– Mitä sinulle kuuluu, rymättyläläisen Sikka-Talun lammastilan emäntä Katja Sikka kyselee. Hän on käymässä itäfriisiläisten maitolampaiden luona kotilaitumella, jossa noin 20 uuhen lauma saa käyskennellä vihreällä voimalla herkutellen aina toukokuusta lokakuuhun asti. Sikka-Talun noin 300 lampaasta lähes sata yksilöä viettää lisäksi kesiään Raisionlahden luontopolun ympäristössä. Tapa on jatkunut vuodesta 2006 lähtien. Lampaiden laidunnus takaa sen, että luonnon monimuotoisuus säilyy. – Tänä vuonna veimme uuhet jo huhtikuussa Raisioon. Samalla kun eläimet nauttivat luonnonmukaisesta elämästä laumassa ne puhdistavat ravinteita pois perinnebiotooppialueelta. Karitsat kotona, uuhia Raisiossa Suloisia pikkukaritsoja ei Raisionlahden perukoilla enää alkuvuosien tapaan näy, sillä lampaiden pidossakin on haasteensa. – Biotooppi ei sovi karitsoille, sillä siellä on loispainetta. Karitsat sairastuvat helposti ripulitauteihin, joten niille on turvallisinta laiduntaa ensimmäiset kuukautensa puhtaalla apilaniityllä. Tällä hetkellä Raisionlahdella laiduntaa vain uuhia, Katja Sikka kertoo. Lisäruokaa laiduntaville lampaille ei Raisioon viedä, koska se olisi samalla tuhoisaa ravinteiden poistamisen kannalta. – Lammas on ravintonsa suhteen valikoiva ja pitää vaihtelusta. Raisiossa ne syövät aluksi ruokoa heti kun se alkaa kasvaa. Sitten kesällä ne syövät muuta ruokaa ja siirtyvät taas syksyllä ruokoon. Perinnekasvit nousevat esiin Laidunnuksen myönteinen vaikutus on selkeä: lampaat syövät pois rehevöitynyttä kasvustoa, jolloin maahan pääsee enemmän valoa. Valon ansiosta maassa piileksivä siemenpankki saa voimaa ja esiin alkaa taas nousta perinnekasveja. Lampaiden ohella Raisionlahdella laiduntaa nautoja. Ne kahlasivat lammasta pidemmälle veteen syömään ruokoja. Muutenkin eri eläinlajit syövät ja viettävät aikaa laitumella eri tavoin, jolloin myös niiden jättämä laidunjälki vaihtelee. Ihaile, mutta älä ruoki Suurimmin lammastilallisia huolettaa Raisionlahdella ulkoilevien ihmisten halu ruokkia lampaita. Ruokkia ei saa missään tapauksessa. -Keväällä tein jo sellaisen lapun, jonka vein Raisioon. Siinä selitetään, miksi ruokinta ei ole sallittua edes vähän, Katja Sikka kertoo. Hän muistuttaa, että kun kymmeniä ohikulkijoita päivittäin antaa vain vähän jotain, se on yhteensä liikaa. Lisäksi ruokinta saa eläimet notkumaan aitojen luona, jolloin ne löystyttävät aitoja ja sarvipäiset yksilöt voivat jäädä kiinni aitaan. Näin on jo joskus käynyt. Aitoihin on kiinnitettynä omistajien yhteystiedot, joten mikäli lampailla on joku huonosti, siitä saa ja pitääkin ilmoittaa heille. – Käymme itse paikalla säännöllisesti. Muina päivinä tilannetta tarkkailevat yhteistyökumppanimme, joilla on paimenkoiria. Minusta on ihan huippua, että lisäksi ulkoilijatkin huolehtivat, Sikka kiittelee. Huh hellettä Laiduntavat eläimet kuuluvat perinteiseen suomalaiseen maalaismaisemaan, mutta paljoa niitä ei enää ulkona näy. -Minusta on luonnotonta, että eläimiä pidetään sisällä. Laiduntaminen vaikuttaa niiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Laitumella lampaamme voivat ulkoilla kaverin kanssa, etsiä tuulta, varjoa tai erimakuista ruokaa sen mukaan kuin niitä huvittaa, Katja Sikka kuvailee. Laidunkausi vaatii silti työtä myös tilan omistajilta. Laitumet aitoineen on pidettävä kunnossa ja laidunpainetta on säädeltävä ohjaamalla eläinten liikkumista sen mukaan, miten ravintoa riittää. – Säästä kuumuus on kamalinta, sade ei lampaita haittaa. Laitumella puusto antaa parhaan suojan auringolta, rakennetuissa katoksissa paahde tekee niiden olon tosi tukalaksi. Paarmat häiritsevät niitä joskus, mutta käärmeistä meillä ei ole ollut koskaan haittaa, hymyilevä lammaspaimen luettelee.