Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Lukijalta: Lapsilähtöinen budjetointi osaksi Naantalin päätöksentekoa - Aloite tarpeellinen, mutta mitä on lapsivaikutusten arviointi

Mielipide. Naantalin kaupunginvaltuuston kesäkuun kokouksessa jätettiin aloite lapsivaikutusten arvioimisesta ja ”että Naantalin kaupunki ottaa lapsivaikutusten arvioinnin automaattiseksi osaksi kunnan päätöksentekoa." (Valtuutettu Sirpa Hagsberg, sd, 8.6.). Aloite on hyvä ja tarpeen, mutta sen käyttöön ottamiseksi tarvitaan lapsilähtöistä budjetointia sekä tarkempaa selvennystä siitä, mitä lapsivaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan. Valtioneuvostolta erinomaiset eväät Valtioneuvoston tuore julkaisu ”Lapsilähtöinen budjetointi” antaa erinomaiset eväät lapsivaikutusten arvioimiseksi. Raportti antaa tietoa muun muassa siitä, mikä osuus julkisista varoista käytetään lapsiin, ovatko nämä resurssit linjassa suhteessa lasten hyvinvoinnille asetettuihin tavoitteisiin ja edistetäänkö niiden avulla lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumista. Raportti on varsin suositeltavaa luettavaa myös lapsivaikutusten arvioimiseksi, koska lapsilähtöinen budjetointi on ennen kaikkea kunnan tiedolla johtamisen ja päätöksenteon tuki. Sen lisäksi, että se auttaa hahmottamaan julkisin varoin kustannettua palveluverkkoa, lapsibudjetointi auttaa tarkastelemaan eri palveluille kohdistettuja kustannuksia. Näin ollen se lisää kustannusten kohdentamisen läpinäkyvyyttä ja edesauttaa kehittämään mahdollisimman kustannusvaikuttavia julkisia lasten ja perheiden palveluita. Kuten valtuustoaloitteessakin todettiin, Suomi on ratifioinut vuonna 1991 Lasten oikeuksien sopimuksen, jonka keskeisenä tehtävänä on turvata alle 18-vuotiaiden lasten hyvinvointi ja oikeus hyvään elämään. Niiden täytäntöönpano tapahtuu käytännössä kunnissa. Oulu yksi edelläkävijä Oulu on yksi harvoista edelläkävijäkunnista, joissa lapsilähtöinen budjetointi on käytössä. Oulussa korostetaan palveluiden luokittelua ja näkyväksi tekemistä. Ne ovat yksi lapsiystävällisyyden talousmittareista. Lapsibudjetoinnin aloittaminen Naantalissa tukisi erinomaisesti kaupungin strategiatavoitetta perheystävällisyydestä. Tärkeää olisi myös ottaa huomioon lasten rooli lapsivaikutusten arvioinnissa ja osana kokonaisvaltaista lapsibudjetointia. Lapset ja nuoret tulee ottaa mukaan suunnitteluun, sillä kuulluksi tuleminen on osa lapsilähtöistä budjetointia. Lapsilähtöisen budjetoinnin omaksuminen vaatii toimintakulttuurin muutoksia, jotta sillä on todellista vaikuttavuutta osana kaupungin päätöksentekoa sekä lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Leena Haanpää , Naantali dosentti, erityisalana lasten ja nuorten hyvinvointi