Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Kaisa ja Esa Ruuska ovat ylpeitä virkapuvuistaan - ”Aina kysytään: Missäs kävit ja mihis seuraavaksi?”

Kaisa Ruuska ,24, on kuullut lentoemännän ammatistaan pelkästään kannustavia kommentteja naantalilaisilta ystäviltään kuten ”Ihan huippua!”, ”Mahtavaa!” Hienoa!” sekä kysymyksen: ”Mihin sä lennät?” Lentoemännäksi Ruuska valmistui Finnair Flight Academyn kahden kuukauden kurssilta viime viikolla. Finnairin vakituisena lentoemäntänä hän lähtee ensimmäiselle kaukolennolleen 24. huhtikuuta. Kohde on Soul. Naantalilainen lentokapteeni Esa Ruuska , 52, on lentänyt Finnairin koneita 29 vuotta, ensin perämiehenä ja 16 vuotta koneen päällikkönä, joista viime 11 vuotta kaukolentoja. Samat tiedustelut hänkin on tottunut kuulemaan kuin tyttärensä. – Aina kysellään missäs kävit, kauan olit ja mihis seuraavaksi. Edellinen lento Phuketiin Viimeksi Ruuska lensi Thaimaan Phuketiin maaliskuun 30. päivä. Sitten oli talviloma. Seuraava lentokohde ei ole vielä tiedossa, sillä edessä on nelipäiväinen päivystys. Kaukolentokoneissa on kolme pilottia, ja päivystäjälle tulee äkkilähtö, jos joku pitää korvata. Yleensä pitää. Kotoaan Luonnonmaalta Ruuskan lähtee 3,5 puoli tuntia ennen lentoa. – Tunti ja 10 minuuttia ennen lentoonlähtöä pitää olla kentällä. Ruuska lentää Amerikkaan tai Kauko-itään kuten Pekingiin, Tokioon tai Singaporeen. Lähdöt Helsingistä ovat joko keskiyöllä tai iltapäivällä. Lennot kestävät 7,5-12 tuntia, ja kohteessa täytyy pitää minimissään liki vuorokauden lentotauko. Paluulennon jälkeen on levättävä vähintään 3 vuorokautta. Ruuska kipparoi 4-5 kaukomatkaa kuukaudessa. – Kaukoidän lennoilla menee käytännössä kaksi yötä valvoessa. Sen takia aikaerosta toipuminen ainakin minulla kestää noin kaksi vuorokautta. Mitä enemmän ikää tulee, sen enemmän menee aikaa toipumiseen, Ruuska kertoo. Kymmenen vuotta sitten toipumiseen riitti yksi vuorokausi. Lentokapteeni pitää kunnostaan huolta jääkiekolla, kuntosalilla ja kävelyllä. Hyvä uni ja syöminen ovat tärkeitä. – Nesteytys lennon aikana on oltava kunnossa. Juon vettä. Eläkkeelle Ruuska voi lähteä 55-63-vuotiaana. Hän on miettinyt, että viisi vuotta voisi vielä jatkaa. Ylioppilaaksi ja sitten maailmalle Kaisa Ruuska kirjoitti Naantalin lukiosta ylioppilaaksi 2014 ja lähti heti puoleksi vuodeksi New Yorkiin kieltä opiskelemaan. Australiassa hän reissasi työlomaviisumilla 2016-2018. – Itärannikkoa vedin edestakaisin. Olin farmilla töissä 7 viikkoa, matkustelin vähän aikaa. Sitten taas töihin. Kivaa aikaa, muistelee tuore lentoemäntä. – Paitsi vanhemmille, tuikkaa isä-Ruuska. – Olin ainoa meidän kaveriporukasta, joka lähti reissuun. Sekin oli osasyy, että suurin osa sai opiskelupaikan tai heti töitä. Viime vuoden alussa Kaisa Ruuska oli vielä Australiassa, kun Finnair avasi haun. Kesällä hän sai tiedon hyväksymisestä sekä Finnairin kouluun että paikasta Haaga Helia AMK:ssa. Nainen otti vastaan molemmat. – AMK joustaa paljon. Finnair kannustaa siihen, että me opiskellaan myös muuta. Esa Ruuska kehottaa käymään AMK:n loppuun. – On sitten tutkinto taskussa, jos se lentoemännän ammatti ei viiden vuoden päästä kiinnostakaan. Kyllä hän muutaman vuoden sitä paikkaansa etsi. Olen tosi onnellinen ja otettu, että hän on löytänyt sen. Lapsesta asti halu lentokapteeniksi Esa Ruuska on kotoisin Turusta ja meni Turussa lentokouluun 17-vuotiaana. Finnairin ilmailuopiston Porissa hän aloitti 1989. Koska taskussa vanhastaan oli lentolupakirja, koulutus kesti alle vuoden. – Lapsesta asti olen halunnut tätä työtä. Hotellielämä ei ole kivaa, mutta tykkään harrastaa liikuntaa ja tutustua kohteisiin. Amerikassa katsoo jääkiekkoa, Kauko-idässä terrakottasotilaita. Finnairilla on tuhatkunta lentäjää, ja Ruuskan työkaverit vaihtuvat koko ajan. – Vaihtelevaa työtä. Tulee tutustuttua uusiin ihmisiin. Isällä ja tyttärellä on yhteistä se, että kumpaakaan ei kahdeksasta neljään -toimistotyö houkuttele. Yhteistä on myös ylpeys työstä Finnairilla. Jo 7-vuotiaana Kaisa Ruuska oli mukana isänsä työreissuilla, eikä hänellä ollut hattarakuvia lentoemännän työstä. Koulutus on jatkuvaa niin lentoemännillä kuin lentäjillä, ja turvallisuutta korostetaan. – Kouluttajat sanoivat, että työ koukuttaa. Olen saanut ensimmäisen touchin tuohon hommaan, ja kyllä mä olen siellä taivaalla omassa paikassani, sanoo Kaisa Ruuska. – Kun pistän virkapuvun päälle, tulee tietty fiilis. Kyllä mä olen tosi ylpeä. – Vaikka se onkin klisee sanoa, niin Finnair on ollut hyvä työnantaja aina. Maailmalta tulevien lausuntojen mukaan me ollaan turvallinen ja koulutustaso korkea, lentokapteeni Ruuska sanoo. Kaisa Ruuska on vasta valmistunut uuteen ammattiin ja opiskelut etenevät. – Kyllä mä silti eniten odotan sitä, että pääsen iskän kanssa samalle lennolle.