Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

D-vitamiini lisää vastustuskykyä ja voi suojata hengitystieinfektioilta: jo pieni lisä riittää

Kysymys D-vitamiinin riittävästä saannista on noussut koronavirusepidemian vuoksi. Moni kyselee, mistä voi tietää, saako hän sittenkään tarpeeksi D-vitamiinia ruuasta ja pitäisikö tätä vitamiinia ottaa purkista varmuuden vuoksi lisää ja kuinka paljon. D-vitamiinivalmisteen käyttö saattaa suojata hengitystieinfektioilta sellaisia henkilöitä, joiden veren D-vitamiinipitoisuudet ovat matalat. Tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että D-vitamiinin saanti ja veripitoisuudet ovat suomalaisilla keskimäärin hyvät, joten tarvetta ylimääräiseen tankkaukseen tai jättiannoksiin ei nytkään yleensä ole. Suomalaisten D-vitamiinisaannista on tietoa FinRavinto 2017 -tutkimuksen ansiosta. Erikoistutkija Susanna Raulio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta torjuu D-vitamiinin suurannoksien tarpeen. – Suositus ei ole muuttunut mihinkään. Suosituksen antamat määrät ovat riittäviä, eikä mega-annoksia suositella. – Esimerkiksi 100 mikrogrammaa D-vitamiinia, mitä on suositeltu joiltain tahoilta, ei edelleenkään suositella, Raulio toteaa. 10 tai 20 mikrogrammaa riittää Raulion mukaan D-vitamiinin saannissa on tärkeintä se, että kyseistä vitamiinia saadaan tarpeeksi, mutta ei liikaa. Kun D-vitamiinia saadaan tarpeeksi, sen pitoisuus pysyy veren seerumissa riittävänä. Riittävä saanti on riittävää, liika voi olla liikaa. – Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että D-vitamiinin mega-annoksista olisi hyötyä, Raulio korostaa. D-vitamiini on edelleen kiivaan tutkimuksen kohteena. – On jotain tutkimusnäyttöä siitä, että sairaalahoidossa oleville potilaille voi joissain tietyissä tapauksissa olla hyötyä jopa suurista D-vitamiiniannoksista, mutta silloin on kysymyksessä sairaanhoito sairaalaolosuhteissa, ei terveiden henkilöiden normaaliannostus, Raulio jatkaa. Jos joku epäilee, että hän ei ehkä saa ruokavaliostaan tarpeeksi D-vitamiinia, saannin voi Raulion mukaan varmistaa ottamalla ikäryhmittäisten suositusten mukaisesti päivässä yhden 10 tai 20 mikrogramman D-vitamiinitabletin. 10-20 mikrogramman päivittäisestä D-vitamiinilisästä ei ole haittaa, vaikka ihminen saisi ravinnostaankin tarpeeksi D-vitamiinia. Purkista väärää turvaa Moni haluaa tehdä parhaansa, että välttäisi koronavirustartunnan tai että sairastaisi COVID-19:n vain lievänä. Jos ihminen syö D-vitamiinia suuria annoksia, tämä voi antaa Raulion mukaan myös vääränlaista turvallisuuden tunnetta. Ihminen voi luulla, että syömällä hyvin runsaasti D-vitamiinia hän olisi jotenkin erityisellä tavalla turvassa koronavirukselta tai että näin toimimalla hän olisi parantanut vastustuskykyään niin, että sairastaisi taudin vain lievänä. – Paras keino viruksen torjumiseen on edelleen seurata viranomaisviestintää ja noudattaa sieltä saatuja ohjeita. Yhden ravintoaineen rooli harvoin on ratkaisu, Raulio sanoo. Yksin D-vitamiini ei takaa sitä, että vastustuskykymme on parhaassa mahdollisessa kunnossa. – Terveellinen ruokavalio kokonaisuutena turvaa riittävän suojaravintoaineiden saannin ja tukee vastustuskykyämme, Raulio kiteyttää. – Jos otat joka päivä monipuolisen ruokavalion lisäksi D-vitamiinia purkista 10-20 mikrogrammaa, se on turvallista ja suurin osa väestöstä pärjää sillä, Raulio sanoo. Puutoksesta vakavia haittoja D-vitamiinin puutos aiheuttaa luun pehmenemistä eli osteomalasiaa, jonka oireina ovat kivut etenkin selkärangan alueella ja joskus raajojen vähäinen käyristyminen. D-vitamiini estää ikääntyneiden luiden haurastumista eli osteoporoosia ja siihen liittyviä luunmurtumia. Puutos on yhdistetty infektioiden lisäksi diabetekseen, syöpään, verenkiertotauteihin ja hermoston rappeumatauteihin. Psoriaasin hoidossa käytetään myös D-vitamiinin sisältävää voidetta. Näyttää siltä, että D-vitamiinilla voi olla elimistössä paljon säätelykohteita. Terveyskirjaston artikkelin mukaan ainakin 300 geeniä kaikissa ihmisen elimistön kudoksissa muuttaa ilmentymistään D-vitamiinin vaikutuksesta. D-vitamiini vähentää myös verenpainetta kohottavan reniinin tuotantoa. D-vitamiinia tutkitaan parhaillaan myös MS-taudin tukihoitona. Yleensä tilanne hyvä Suomessa D-vitamiinisaantia on parantanut yleisten ruokien D-vitaminointi. Suomalaisten D-vitamiinitilanne on yleisesti ottaen hyvä. Keskimääräinen D-vitamiinin saanti Suomessa oli FinRavinto 2017 mukaan miehillä 22 mikrogrammaa ja naisilla 25 mikrogrammaa vuorokaudessa. Naiset ja miehet saavat tämän tutkimuksen mukaan kaksinkertaisen määrän suositeltuun 10 mikrogrammaa/päivä verrattuna. Tutkimuksen mukaan myös D-vitamiinipitoisuus seerumissa oli hyvä eli miehillä keskimäärin 67 nanomoolia litrassa ja naisilla 77 nanomoolia litrassa. Kansainvälisissä suosituksissa pitoisuutta 50 nanomoolia litrassa pidetään riittävänä. Ravitsemussuosituksen mukaan päivittäistä 10 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta suositellaan työikäisille aikuisille silloin, kun henkilö ei käytä riittävästi ravinnon D-vitamiinilähteitä eli kalaa, D-vitaminoitua maitoa tai D-vitaminoituja rasvalevitteitä. Imeväisikäisillä suositellun valmisteen määrä riippuu äidinmaidonkorvikkeen käyttömääristä. 2–18-vuotiaille suositellaan 7,5 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta päivässä. Yli 75-vuotiaille suositellaan 20 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta päivässä.