Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Taimon ranta on tärkeä virkistyskohde Ulla-Maijalle ja muille asukkaille - katso video, miten uimarit hyisestä vedestä nauttivat

Ulla-Maija Tuominen käy kolmesti viikossa uimassa Taimon avannossa, vaikka nyt ei lunta ja jäätä olekaan. Meri velloo vaahtopäinä, viime päivien sateet ovat sumentaneet rannan veden melkein mutakylvyksi, mutta silti avantouintiin hurahtaneet käyvät uimassa. Veden lämpötila huitelee 2 asteen paikkeilla. Ilmassa lämpöä on kolmisen astetta, kylmä tuuli puhaltaa luut ja ytimet nopeasti kylmiksi. Useat yhdistävät avantouinnin ja saunan. Sanotaan, että avantoon olisi helpompi mennä saunan kautta. Ulla-Maija Tuominen on toista mieltä. Hän aloitti avantouintiharrastuksensa 20 vuotta sitten - silloinkin ilman saunaa. – Olin joskus aiemmin kokeillut kerran avantouintia, mutta siitä kerrasta nousi minulle kuume. 20 vuotta sitten vaan sain jostain päähäni, että haluan aloittaa avantouinnin ihan oikeasti. Psyykkasin itseäni sinä talvipäivänä, kun ensimmäisen kerran Taimon rannassa avantoon pulahdin. Päätin, että jos kerran muutkin ovat voineet tuonne mennä, niin miksen minäkin, Tuominen muistelee. Siitä kerrasta Tuominen jäi avantouintikoukkuun. Saunaa hän ei kokemukseensa kaipaa, sillä parasta on iholla pitkään viipyilevä kylmän tunne. – Avannossa käyminen tapahtuu minulla siten, että psyykkaan itseäni aina aluksi siitä, miten hyvää oloa ja nautintoa kylmässä vedessä uiminen lopulta tuo. Kun olen päässyt veteen asti, yritän viivytellä siellä parhaani mukaan noin 30 vedon ajan ajatellen, että mitä pidempään avannossa olen, sitä paremmin se vaikuttaa niveliini ja olooni, Tuominen sanoo. Tuominen kokee saavansa terveyttä avannosta ja rannan viheralueista Tuomisen nivelrikko onkin yksi syy avannossa käymiseen. Tuomisen mukaan se helpottaa nivelkipuja roimasti. Vieroitusoireita hänelle ei uintitauosta synny, mutta kyllä oma olo sen kertoo, milloin pitää taas veteen pulahtaa. – Joulukuussa pidin kolmisen viikkoa taukoa, kun rannan vesi oli runsaiden sateiden ja valumavesien vuoksi ihan hirveää kuravelliä. Kolmen viikon tauon jälkeen olo oli jo sellainen, että oli pakko päästä uimaan, oli vesi millaista tahansa. Taimossa, kuten Naantalin toisessakaan avantouintipaikassa Nunnalahdessa, ei saunaa ole. Suihkut löytyvät sekä pukuhuoneet naisille ja miehille ja vessat. – Tämä on juuri sopivan yksinkertainen ja sopiva paikka käydä avannossa. Laiturin päädyssä on lämmitettävä matto ja jos meri olisi jäässä, pumput pitävät ainakin minulle ihan riittävän kokoisen alueen sulana. Alueen ympärillä olevat vihreät puistot ovat myös tärkeitä meille asukkaille. Kävelen tänne ja takaisin, niin ihastelen aina alueen vihreyttä. Taimon uimaranta on monelle tärkeä paikka ympäri vuoden, Tuominen sanoo. 30-45 vetoa kerrallaan saa aikaan euforian tunteen kehossa Tuomisen sanat saavat vahvistusta uimarannan suihkutalon sisällä löytyvistä vihoista. Toisessa vihossa on vieraskirjamainen vihko, josta selviää, että talven jokaisena päivänä pitkälle kevääseen ja aikaisesta syksyllä taas kävijöitä uimassa on noin 20. Joskus jopa enemmänkin. Torstaiaamuna uimareita on ennen puolta kymmentä käynyt jo 9. Tuulikki Järvelä saapui miehensä Reino Järvelän kanssa uimaan. Reino ei tällä kertaa ui, mutta mittaa veden lämpötilan. Kun Tuulikki Järvelä kiiruhtaa portaita ja pitkää laituria pitkin kylmän veden äärelle, Sulo Äikäs on jo tulossa avannosta. – Yritän uida sen 30-45 vetoa, jotta kylmyys viipyilisi uinnin jälkeen tarpeeksi kauan iholla, sanoo Tuulikki. Tossut, hanskat ja pipo ovat hyvät varusteet uimapuvun lisäksi Torstaiaamun uimareille 3-4 kertaa viikossa on se yleisin käyntimäärä, mutta esimerkiksi Marja Valkolehto käy uimassa joka aamu. Uimarit eivät paljon suihkua käytä, vaan pukuhuoneessa laitetaan uikkarit päälle, ehkä pipo ja hanskat, uintitossut sujautetaan jalkaan ja pyyhkeeseen kietoutuneena uimarit suuntaavat laiturille. Uinnin jälkeen uimapuku pois ja vaatteet päälle. Avannossa käymiseen ei kauaa päivässä aikaa kulu. Tuominen käy useimmiten uimassa aamuisin, iltamyöhään tai pimeällä hän ei halua uimassa käydä. – Aamuisin olen täällä joskus yksin, joskus meitä on muitakin naisia. Aiemmin en ole osannut pelätä käykö minulle jotain, kun uin yksin, mutta viime aikoina sellaistakin on alkanut miettiä, tuumii 70-vuotias Tuominen. Lähiliikuntapaikka tärkeä juttu autottomille Tuominen ei kävisi uimassa niin usein, jos uintimahdollisuus ei olisi kävelymatkan päässä. Liikunnallinen Tuominen tykkää myös hiihtää ja lenkkeillä uinnin lisäksi. – Ainakin verenkierto paranee. Sen huomaa, että hiki tulee helpommin ja vaatteita ei ulkona niin paljon tarvitse kuin aiemmin. Se kihelmöinti ja kylmän nipistely iholla on juuri syy, miksi en kaipaa saunaa uinnin tueksi, totea Tuominen, joka eläkkeelle jäätyään luopui autostaan. Jos Taimossa ei olisi uintimahdollisuutta, Tuominen joutuisi miettimään uudelleen asuinpaikkaansa. Nyt hän asuu noin kilometrin päässä Taimon rannasta. – Avantouintia en aio lopettaa. Puistojen ja uintipaikkojen läheisyys on minulle tärkeää. Kuljen paljon myös metsässä. Mielestäni asukkaille pitää olla monipuolisia virkistysmahdollisuuksia tarjottuna kaupungin taholta, tuumii Tuominen. Taimon ja Nunnalahden avantouintipaikkojen suihkutiloihin saa avaimen Naantalin liikuntatoimesta 20 euron panttia vastaan. Tästä näet videon uimareista