Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Happikatoa vastaan taistelemassa: Kalkkikiveä kopterin avulla Kolkanlahden pohjamutiin

Rymättylän Kolkanlahdella pörräsi helikopteri torstaina aamupäivällä. Kopteri kuljetti mukanaan säkkiä, josta ei tullutkaan vettä, kuten usein sammutustöissä on nähty, vaan tällä kertaa pussista levitettiin mereen kalkkia. Tunnin kuluessa Kolkanlahdelle levitettiin yhteensä 8000 kiloa kaliumkarbonaattikiveä eli kalkkia. Kalkin toivotaan parantavan merenpohjan happitilannetta ja näin vähentävän levälauttojen kasvamista lämpimillä ilmoilla. Kolkanlahti on havaittu tutkimuksissa pahoin rehevöityneeksi ja yli viiden metrin syvyydessä täysin hapettomaksi. Kolkanlahden rannalla on muun muassa maatalousmaata, kesäasutusta sekä Poikon uimapaikka. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tekemien mittausten perusteella lahden happitilanne on huono. Vaikka vesi sekoittuu tuulen vaikutuksesta, lahden vesi on vähähappista ja viiden metrin syvyydessä jo täysin hapetonta. Kolkanlahden sisäinen kuormitus on niin voimakasta, että ainoastaan maalta valuvia ravinteita vähentämällä lahden rehevöitymistä ei enää saada pysäytettyä. Merenpohjiin varastoituneet vanhat ravinteet hidastavat meren toipumista sisäisenä ravinnekuormituksena. Kolkanlahden tapaisissa, hapettomista oloissa meren pohjasedimenttiin varastoitunut fosfori liukenee takaisin veteen levien ravinnoksi. Tästä seuraa rehevöitymistä, joka näkyy esimerkiksi runsaina sinileväkukintoina kesäisin. Kun levien kasvu runsastuu, kuollutta levämassaa vajoaa enemmän merenpohjaan. Kuolleen orgaanisen aineksen hajoaminen kuluttaa happea, mikä kiihdyttää entisestään merenpohjan happikatoa ja näin vapautuu taas lisää fosforia levien käyttöön. Rehevöitynyt ja pohjasta hapeton Kolkanlahti on helppo mittaus- ja kokeilukohde Rymättylän Kolkanlahti valikoitui 67 samankaltaisen kohteen joukosta pilottikohteeksi uudessa vesistöjen kuntoutuskokeilussa. – Kolkanlahti valikoitui kohteeksi siksi, että se on melko suljettu sisälahti, jossa veden vaihtuvuus on vähäistä. Kolkanlahden pohja on lähes kuollut, siellä ei ole pohjaeläimiä. Samantapaisia alueita Rymättylässä on muutamia, mutta ne eivät olleet näin pahoin rehevöityneitä, kuvailee suunnittelija Irma Puttonen ELY-keskuksesta. Fosforin suuri määrä Kolkanlahdessa on seurausta aiemmin maatalouden käyttämistä lannoitteista sadon kasvattamiseksi. Puttonen sanookin, että vaikka maataloutta on helppo syyttää, täytyy muistaa, että maataloutta on aikoinaan tehty sen aikaisen tiedon varassa. Muutama kymmenen vuotta sitten ei vielä ymmärretty runsaan lannoituksen aiheuttamia ongelmia vesistöissä. Koska pelkkien valumavesien rajoittaminen ei Kolkanlahtea enää pelastaisi, toivotaan kalkkikiven levittämisestä olevan apua lahden veden happitilanteen parantamiseksi. Kalkkikivi on lämpökäsitelty normaalia huokoisemmaksi, jolloin sen ominaisuudet fosforin sitomiseen paranevat. Kalkin toivotaan sitovan vedessä olevaa fosforia pohjan sedimentteihin, jolloin vedessä vapautuu tilaa hapelle. John Nurmisen Säätiön johtamassa ja EU:n kanssa yhteisrahoitteisessa SEABASED-hankkeessa arvioidaan ja etsitään keinoja, joilla voitaisiin vähentää mereen jo kertynyttä fosforia. Hankkeen tarkoituksena on pystyä arvioimaan, kunnostaako kalkkikiven levittäminen vesistön tilaa ja onko menetelmä toimiessaan tarpeeksi kustannustehokas fosforin poistaja. Kunnostusmenetelmä on kehitetty Tukholman yliopistossa ja sitä kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Tuloksia vasta syksyllä - mökinomistajat tyytyväisiä kokeiluun Kalkkikivimateriaalin levityksen jälkeen toimenpiteen vaikutuksia merenpohjaan, veden fosfori- ja happipitoisuuksiin sekä merenlahden tilaan seurataan tarkasti. Mikäli kunnostusmenetelmä osoittautuu toimivaksi, lahden ravinnepitoisuuksien odotetaan laskevan ja lahden ekologinen tila voisi alkaa vähitellen parantua. – Toukokuun 23 päivä Kolkanlahteen tuotiin mittari, joka on paikoillaan vielä kaksi viikkoa kalkin levityksen jälkeen. Sinä aikana pitäisi tuloksia jo näkyä. Mutta varsinaisia tuloksia on luvassa vasta syksymmällä, sanoo Puttonen. Mittarilautta tuli ensin yllätyksenä Jaana ja Jari Sirviön mökkirannan eteen. Hetken päästä heille kerrottiin ELY-keskuksesta, mistä oikein on kyse. Sirviöt ovat hyvillään hankkeesta. – Kiinteistö on tullut vanhemmilleni vuonna 1966. Muistan, miten vielä 70-luvulla lahden vesi oli niin kirkasta, että melkein pohja näkyi. Sitten vesi alkoi samentua. Aluksi olin hyvilläni, kun limaisia meduusoja ei enää ollut niin runsaasti kuin aiemmin, mutta myöhemmin tajusin, että ehkä ne meduusat olisivat kuitenkin olleet parempi juttu kuin rehevöityminen, sanoo Jari Sirviö. Sirviöt katselivat mökkinsä laiturilta kopterin laskeman kalkin leviämistä mereen. Kalkki on kokeiluun saatu lahjoituksena Nordkalkin louhokselta Gotlannista. Puttonen on tyytyväinen, jos kalkin levittäminen auttaa, sillä kalkki on louhinnan sivutuote ja muutettavissa melko edullisesti vesistöihin käytettävään muotoon. – Olemme kyllä huolissamme katselleen levälauttojen runsastumista uimarannallamme. Olisi helpotus, jos tämä kokeilu osoittaisi kalkista olevan hyötyä ja veden happitilanne paranisi, toivovat Sirviöt. Videolta näkyy miten kalkkia levitetään mereen