Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Palvontamenoissa päästiin koodiin 571: Taika toteutui ja poski kastui

Raisiolaisella Jaskarock-festarilla ei ole tullut koskaan käytyä, mutta turkulaisessa Ruisrockissa kaksikin kertaa, tosin jo silloin kun vuosiluku alkoi ykkösellä. Aika kumma juttu, sillä Raision festari on Rannikkoseudun toimiston lähistöllä Alhaistentiellä ja Turun tapahtuma taas jonkin etäisen saaren hiekkaisella laidalla. Kesän jälkeen tilanne luultavasti on jäänyt muuttumattomaksi, koska Jaskarockin artistilista kauhistuttaa. Tapahtumaan on kyllä vielä puolitoista kuukautta, joten mistä sen tietää miten mieli ehtii muuttua. Artistien joukossa on esimerkiksi Aikakone, mutta en minä halua palata menneisyyteen tai lähteä tulevaisuuteen. Luuvitostakin on tarjolla - hitsi, ei huvita tapella! Poison Remedy - siis Hoidoksi Myrkkyä - taas tahtonee ratkaista pulmat myrkyin, mutta kun en tiedä edes mikä on vialla, niin en rohtoakaan ota. Ruisrockin liput on myyty loppuun. Ehkä juuri sen takia voisi hankkiutua festarialueen reunalla, kun peremmälle tuskin pääsee. Ihan huvin vuoksi voisi vetää monot jalkaan ja sujauttaa ne puusuksiin. Roikkuvissa sinisissä puuvillaverkkareissa väinämöispipo päässä voisi lykkiä tasatahtia festarikansan kanssa kohti porttia. Luultavasti joku tarjoaisi dopingia, kun sitä monilla mukana kuitenkin on. Siihen voisin vastata, ettei tämä kestävyysurheilija saata tuollaiseen ehdotukseen eitä sanoa. Tätä on oikeasti harkittava. Talvesta eksyneenä suksijana olisi itse asiassa paikallaan vaatia vip-kohtelua. Kukaties hiihtäjä sittenkin päästettäisiin alueelle, mutta luultavasti sillä ehdolla, ettei suksia riisuta eikä kaidalta ladulta poiketa. Muistettaneen että toissavuonna joku yritti uida Ruisrockiin sorsaksi naamioituneena. Hänet äkättiin rannan lähistöllä, ja pääsy evättiin. Ehkä ajateltiin, ettei vesieläimellä ole lippurahoja. Pitkäaikainen haave tuli toteutetuksi kesäkuun alussa. Luotettavalta taholta olin saanut tietää, että aamulla kello kymmeneksi erääseen taivaisiin kurottavaan rakennukseen kokoontuisi joukko lapsia ja aikuisia kauhisteltuihin palvontariitteihin. Saavuin paikalle hyvissä ajoin, ja katselin miten kiviseinälle ripustettiin kolminumeroisia koodeja. Sitten menot alkoivat. Ylhäällä parvella tummiin pukeutunut mies kosketteli mustia ja valkoisia näppäimiä ja täytti tyhjyyden värillisillä tuulen äänillä. Päästiin numerokoodiin 571. Taika toteutui, nostalgia heräsi, ääni vapisi ja poski kastui. Suvivirsi.