Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Heidi Kinttala on pitänyt putiikkiaan neljännesvuosisadan - pian rymättyläläistilalla on edessä kymmenes sukupolvenvaihdos

Rymättyläläisen Kinttalan tilan isäntäpari Heidi ja Esko Kinttala muistavat tänä vuonna päivämäärän 17.6. Se on paitsi EU-tukihakemuksen viimeinen jättöpäivä, myös 25 vuotta sitten perustetun Heidin tilaputiikin perustamispäivä. – Ensin oli ihan pieni pöytä, jossa myin perunaa. Olin käynyt emäntäkoulun, joten uskalsin sitten lähteä tekemään myös leivonnaisia. Seuraavaksi tuli sipulia ja avomaankurkkua, Heidi Kinttala muistelee. Nyt Kinttalan tilan varhaisperunan maine on kiirinyt kauas. Rymättylän vapaa-ajan asukkaat ovat vakio-asiakkaita vuosikymmentenkin takaa, mutta moni lähtee hakemaan herkkua varta vasten Turusta asti. Perunatilauksia ropisee etenkin juhannuspöytiin. – He tietävät, että ne ovat hyviä. Esko ottaa niitä kuokalla tai pikkukoneella, jolloin kuoret eivät lähde ja ne ovat kauniita, eikä toisinaan mustia kasoja, kuten kaupoissa. Jos perunaa otetaan isolla koneella, ne menevät heti huonoksi, Heidi tietää. Heidin putiikin lisäksi tilan antimia myydään Rymättylän kirkonkylän torilla, Röölän rannan tapahtumissa ja joulumarkkinoilla Turussa. Kesällä vapaa-ajan ongelmia ei ole, sillä tilamyymälä on avoinna joka päivä. – Syksyllä sitten hengähdetään ja tehdään joku reissu. En vaihtaisi, nyt saa pitää lomaa silloin kun haluaa. Kyllä tämä vaan on se minun juttuni, ei tätä muuten olisi jaksanut, hymyilee ennen tilaputiikkiakin kaupassa työskennellyt Heidi. Neljännesvuosisata on emännän mielestä mennyt nopeasti. Haastavinta on ollut saada asiakas pysähtymään ensimmäisen kerran, mutta kun se onnistuu, saapuu asiakas toisenkin kerran. Kinttala viihtyy etenkin heinäkuun kiireissä, ja kokee silloin olevansa myös parhaimmillaan. – Tykkään toiminnasta. Kaupassakin oli hauskinta, kun oli pitkät jonot, eikä tarvinnut ajatella mitään, sai myydä vaan, Heidi nauraa. Loppua ei näy ihan heti, sillä eläkeikään on vielä kolme vuotta. Esko Kinttalan suvussa jo lähemmäs kolme sataa vuotta kulkeneen tilan kymmenes sukupolvenvaihdos on kuitenkin näköpiirissä. Kolmen lapsen vanhemmat odottavat seuraajaa vanhimmasta pojastaan. – Viljapuoli jää tulevaisuudessa vähemmälle. Jos Jonne ottaa tilan, hän keskittyy varmaan enemmän matkailu- ja venepaikkajuttuihin. Hän on tietokonealalla ja pystyy hyödyntämään sitäkin matkailualalla, äiti uskoo. Isä-Kinttala myöntää, että yhteensä sadan, peltoalaltaan 17 hehtaarin tilalla ei enää liikoja kannata investoida pelkästään maanviljelyyn. Hän on huomannut, että Rymättylässäkin moni vanha tila on jo jäänyt ilman jatkajaa. – Toivotaan, ettei tämä ihan vieraille menisi.