Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kati Kortelainen asuu Raision keskipisteessä - ”Alue on puoliksi maaseutua ja toivottavasti myös pysyy sellaisena”

Raision kaupungin paikkatietoinsinööri Erno Hämäläinen toteaa, ettei juuri kukaan ole ollut kiinnostunut Raision maantieteellisestä keskipisteestä. Sen sijaan häneltä tiedustellaan, paljonko asukkaita eri kaupunginosissa on. – Sitäkin kysytään, montako raisiolaista jollekin alueelle on syntynyt tiettyinä vuosina. Hiljattain minua pyydettiin selvittämään, montako raisiolaista asuu kahden kilometrin säteellä kirjastosta, Hämäläinen kertoo. Nopeasti Hämäläinen kuitenkin laskee Raision maantieteellisen keskipisteen. Se sijoittuu Takapellonkadun päähän Kuuanlaaksoon, Pikku-Kuuanvuoren alapuolelle. Lähellä kyseistä pistettä asuvat Kati Kortelainen ja Igor-koira. – En ole tiennyt olevani lähellä Raision keskipistettä, Kortelainen kummastelee katsoessaan Hämäläisen antamaa karttaa. Kun Kortelainen muutti Kuuanlaaksoon Raision Mahittulasta, hän halusi asettua maaseutumaiseen miljööseen, joka on lähellä palveluita. Vuori vaimentaa ääntä ja tarjoaa virkistystä Raision keskipisteen äänimaailmaa hallitsee Raision tehtaiden humina. – Meille sisälle se ei kuulu. Äänieristys on niin hyvä, Kortelainen kehuu. Raision keskustassa ihmiset valittavat toisinaan valtateiltä kantautuvaa kumipyörien jylyä, mutta Kortelaisen pihassa siitä ei ole tietoakaan. – Katsos kun  takanamme oleva vuori vaimentaa tehokkaasti keskustan suunnasta tulevaa meteliä, hän selittää. Pikku-Kuuanvuori ja itse Kuuanvuori ovat Kortelaisen mielestä ehkä Raision parasta antia. Ne tarjoavat hänelle, Igorille ja monille muille raisiolaisille luonnonläheisen lenkkeilymaaston, jonka säilymistä tulee Kortelaisen mielestä vaalia. Hän ei kaipaa Raision keskipisteeseen vaikkapa markettia. – Meiltä on hyvät kulkuyhteydet kauppoihin esimerkiksi pyöräteitä pitkin. Toivottavasti tämä pysyy maaseutumaisen rauhallisena alueena. Väestöllinen keskipiste on kerrostaloalueen kulmalla Raision napa, eli maantieteellinen keskipiste on hauska knoppikysymys kotiseutuvisaan. Käytännönläheisempää hyötyä on tiedosta, missä on Raision väestöllinen keskipiste, eli minkä paikan ympärillä suurin osa paikkakuntalaisista asuu. Väestön jakautumista eri puolille Raisiota mietittiin, kun suunniteltiin Vaisaaren yläkoulua. Opinahjo haluttiin sijoittaa siten, että sinne on lähes yhtä pitkä matka kaikista Raision keskeisistä kylistä. Aikanaan viisasteltiin, että Kerttulan urheilukeskuksen ja terveyskeskuksen paikat olisi pitänyt vaihtaa päittäin, jotta sairastuneilla olisi lyhyempi matka hoitoon. Paikkatietoinsinööri Erno Hämäläinen laski, että väestöllinen keskipiste sijoittuu Raikulan urheilukentän luoteisnurkkaan. Aivan väestöllisen keskipisteen kulmalla asuu eläkkeellä oleva Eila Kantonen . Monet raisiolaiset muistavat hänet pitkästä työurastaan Tasalan apteekissa. Kantoselle tieto väestöllisen keskipisteen paikasta on uusi, mutta hän ei suuremmin hätkähdä kuulemaansa. Se tuntuu luonnolliselta, koska ympärillä on useita kerrostaloja. Kantonen muutti perheineen Särkilahdenkadulle, Ylhäisten kaupunginosaan 1968. Vuonna 2011 Särkilahdenkadun varrelle valmistui kaksi uutta kerrostaloa. Kantonen ja hänen miehensä asettuivat niistä toiseen. – Poikani asuu aivan lähellä omakotitalossa. Tyttäreni on ihan vähän kauempana rivitalossa, Kantonen selittää. Palvelut keskittyvät väestöllisen keskipisteen ympärille Raision väestöllisen keskipisteen paikka on muuttunut rakentamisen ja muuttoliikkeen myötä. 1960-luvulla nykyisen keskustan alue oli peltoa. Suurin osa raisiolaisista asui kylissä, kuten Mahittulassa, Ihalassa, Kuloisissa, Pasalassa, Paikkarissa, Kaanaassa tai Kerttulassa. Eila Kantonen muistaa, että Friisilän koulun rakentamisesta Raision keskustan tuntumaan puhuttiin vuosikausia. Hänen lapsensa kävivät Kuloisten koulua, jonne oli pitkä ja melko vaarallinen matka. Raisio oli siihen aikaan vilkas risteys vailla kunnollisia pyöräteitä. – Lapsenlapseni ovat päässeet käymään Varppeen lastentarhaa ja Friisilän koulua, Kantonen selittää. Koulun ja lastentarhan lähellä on kaksi leikkikenttää sekä yksi kaupungin parhaista pulkkamäistä. Ruokakaupoista lähimpänä väestöllistä keskipistettä on Lidl. Sinne on matkaa tasan puoli kilometriä. – Mies on meidän perheen kokki. Hän käy Lidlissä, Kantonen kertoo. Pitsoista ja kebabista tunnettuun ravintola Martellaan on väestöllisestä keskipisteestä 323 metriä, Pub Jaskaan 409 metriä ja Teboilin kylmäasemalle 349 metriä. Väestöllisen keskipisteen vierellä olevien Ylhäisten ja Lumparlan kerrostalojen ensimmäiset asukkaat muuttivat Raisioon pääasiassa teollisuuden tarjoaman työn perässä. Sittemmin alueelle on asettunut entiseltä Jugoslavian alueelta sodan jaloista lähteneitä. – Minun käsittääkseni he ovat kotiutuneet hyvin. Tunnen lähinaapurustosta muun muassa erään Balkanilta tulleen miehen, joka työskentelee bussikuskina ja vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä, Kantonen sanoo.