Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kumin puhjetessa raisiolainen pyörämestari harmittelee hetken ja taluttaa loppumatkan - ”Apuakaan ei kehtaa soittaa!”

Raisiolaisen pyörämestari Kyösti Sjömanin ylpeys on hänen itse suunnittelemansa teline, joka pitää hänen yrityksensä rengasvaraston järjestyksessä. Valikoimassa on jopa kuuden millimetrin paksuisia pistosuojattuja ulkokumeja. Monet valmistajat mainostavat pistosuojattuja renkaita puhkeamattomiksi, mutta Sjöman on eri mieltä. – Vain umpikumirengas on puhkeamaton, hän sanoo. Ongelma johtuu Raisiossakin levitettävän hiekoitussepelin kiviaineksen terävyydestä. Joissakin kunnissa käytetään kivimyllyssä hiottua sepeliä. Se säästää renkaita sekä kengänpohjia, mutta on noin 30 prosenttia kalliimpaa. – Kunnan näkövinkkelistä on tärkeintä ehkäistä liukastumisia ja loukkaantumisia. Kengänpohjien tai pyöränkumien kuluminen on siihen nähden toissijainen asia, Sjöman tuumii. Hän suosii pistosuojattuja renkaita, vaikkeivät ne olekaan puhkeamattomia. – Kyllähän ne silti kestävät paljon paremmin kuin perinteiset renkaat ja säästävät pyöräilijän hermoja. Näillä näkymin Raisio ei ole vaihtamassa nykymenetelmää hiottuun sepeliin tai pyöräteiden suolaukseen. Kaupungininsinööri Mikko Kunttu kertoo, että kahden viime vuoden aikana terävistä kivistä on tullut kolme valitusta. Tunnollisuus kumpuaa lapsuudesta Pyörämestari pyöräilee työmatkat. Sunnuntaiaamuisin hän tapaa ajaa pidemmän lenkin. Hän on päättänyt olla kantamatta renkaanvaihtovälineitä mukanaan. Sisäkumin vaihtaminen tai paikkaaminen matkan varrella olisi tietysti mahdollista, mutta sitä varten täytyisi varustautua työkaluilla ja paikkasarjalla tai sisäkumilla. – Tien päällä ei tule tehtyä niin huolellista työtä kuin sisätiloissa. Kaiken kukkuraksi sähköpyörissä renkaan irrottaminen ei käy yhtä helposti kuin perinteisissä polkupyörissä. Jokin aika sitten periaate kostautui. Sjöman oli polkemassa kohti Raisiota, kun kumi tyhjeni. Hän oli aikeissa soittaa ja pyytää vaimoltaan kyytiä, mutta päätti taluttaa. – Vaimo olisi vielä kuittaillut, että mikäs mestari se sellainen on, joka joutuu pyöränsä kanssa pulaan, Sjöman virnistää. Vaikka mies näin vitsailee mestari-nimikkeellä, hän tuntuu ottavan huoltotyön, laadun vaalimisen ja asiakkaiden opastamisen hyvin tosissaan. Asenne kumpuaa kotikasvatuksesta. Rahaa ei liiemmälti ollut, joten Kyösti-pojan piti huolehtia kulkupeleistään huoltamalla. Isä antoi läksytyksen, jos siitä lipsui. Tukena aiempi pyörämestari ja tilitoimisto Joulukuussa Kyösti Sjöman muutti Pyörämestari-yrityksensä Raision Tornikadulta Purokadulle. Aiempi toimitila oli Raision Suunnittelutalossa, jonka tilalle kaavaillaan kerrostaloa. Uuden toimitilan löytäminen ei ollut helppoa. Raision ydinkeskustassa ei ollut sopivankokoista ja kohtuuhintaista tilaa. Purokatu on siinä mielessä ihanteellinen liikepaikka, että ympärillä on runsaasti asutusta. Sjöman on pyörittänyt Pyörämestaria viitisen vuotta. Levyseppä-hitsaajan koulutuksen omaava Sjöman on työskennellyt muun muassa telakalla ja sittemmin siviilityöntekijänä Pansion laivastoasemalla. Hänen ja työkavereidensa tehtävänä oli merivoimien alusten kunnossapito. Hän ryhtyi yrittäjäksi, kun alusten huoltotoiminta siirrettiin yksityiselle yritykselle. Yrittäjyyteen liittyvät asiat kuten hinnoittelu, tilaaminen, laskuttaminen ja tilien ylläpito ovat vaatineet opettelua. Apunaan Sjömanilla on ollut Pyörämestarin aiempi yrittäjä Jukka Vuoskoski sekä osaava tilitoimisto. Sähköpyörät vaativat kouluttautumista Polkupyörät voi pyörämestarin mukaan jakaa karkeasti kesäpyöriin ja laatupyöriin. Kesäpyörät ovat edullisia ja usein heiveröisiä. Niillä ajaa kesän, mutta työmatkoille niistä ei ole. Oli pyörä sitten mikä tahansa, se vaatii huoltoa. Kuluvat osat on syytä vaihtaa uusiin, ennen kuin yksi kulunut osa rikkoo seuraavan. Sjöman puhuu etenkin ketjunvaihdon merkityksestä. Kappavaihteisissa pyörissä ketjun sanotaan kestävän noin 5 000 kilometriä ja ulkovaihteisissa noin 2 500 kilometriä. – Tietysti kestävyydessä on eroja, mutta huono ketju syö rattaat. Kun pyörässä on kunnollinen ketju, rattaatkin pysyvät kunnossa. Sähköpyörät ovat oma maailmansa. Ne kytketään huollossa tietokoneeseen, joka antaa ruudulle niin sanotun virhelogin. Ongelmallista, joskin tekniseltä kannalta mielenkiintoista on Sjömanin mukaan se, että jokaista sähkömoottorimerkkiä varten täytyy käydä omat kurssinsa. Viime vuonna hän laskee olleensa seitsemän päivää kursseilla. Osan niistä yrittäjät maksavat itse, joihinkin pääsee maahantuojan kustannuksella. Itselleen vieraiden sähköpyörien huolloista Sjöman kieltäytyy. Outojen vikakoodien selvittämiseen, varaosien etsimiseen ja hankkimiseen voi vierähtää niin paljon aikaa, että huoltolaskusta tulisi kohtuuttoman suuri. Sjöman on ajanut sähköpyörällä pari vuotta. Hänen mielestään kunnolliset sähköfillarit ovat mainioita laitteita työmatka-ajoon, jos yhdensuuntainen matka on vaikkapa 5-20 kilometriä. – Tiedän ihmisiä, jotka ovat luopuneet sähköpyörän myötä perheen toisesta autosta. Yhdellä latauksella ajaa talvellakin keskiteholla 50-60 kilometriä. Parhaimmillaan asiakkaani ovat ajaneet sähköpyörällä Raisiosta Uuteenkaupunkiin.