Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Kulkuyhteyksien pitää olla kunnossa, jotta saaristo voi saada uusia asukkaita ja yrityksiä - Rymättylässä ruodittiin elinvoimaa kyliin ja reuna-alueille

Työpaikkoja syntyy nyt enemmän Turussa kuin Naantalissa. Nykynuoret haluavat työpaikan läheltä kotiaan tai joukkoliikenteen viereltä. Siinä ajattelussa Naantalin saaristo-osien asuinalueet tuntuvat kaukaisilta. – Nuoret eivät ole yhtä innokkaita hankkimaan ajokorttia ja autoa kuin vanhemmat sukupolvet, Naantalin elinkeinoasiamies Jorma Ranta kiteytti leipomo Tuulisolmussa pidetyssä elinvoimaohjelman työpajassa. Keskiviikkona järjestetty työpaja houkutti paikalle lähinnä rymättyläläisiä. Tuulisolmun kokoushuone täyttyi liki viimeistä paikkaa myöten. Yrittäjille on luvassa tukea Tuotannollinen toiminta ja sen synnyttämät työpaikat loisivat tulevaisuudenuskoa saaristoon. Elinkeinoasiamies Jorma Rannan mukaan saaristoon lähtevä yrittäjä voi saada koneiden hankintaan 20-35 prosenttia tuotantotukea. Tulijoita on silti kovin vähän. Rakennuskonsultti Kaj Ahvas kertoi esimerkin, minkälaisia haasteita on talopaketin tai muun raskaan kuorman kanssa saaristossa. – Rekkakuskit ovat harmitelleet Rymättyläntietä. Raskas ajoneuvo tuppaa vaeltamaan siinä koko ajan. Seuraava haaste on, jos talopaketti pitää viedä saareen. Ainut toimiva lastauslaituri painaville kuormille on Röölässä, Ahvas kiteytti. Naantali on pitänyt huolta Työpajan alkajaisiksi Naantalin kaupungin viestintä- ja kehittämispäällikkö Tiina Rinne-Kylänpää sekä elinkeinoasiamies Jorma Ranta kyselivät, miten kuntaliitoksen jälkeinen aika on sujunut saaristossa. Rymättylä, Merimasku ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuonna 2009. Rymättyläläinen Jaakko Lehmuskoski totesi Naantalin hoitaneen saaristoa yllättävän hyvin. Terveyspalvelut, koulu ja kirjasto ovat säilyneet Rymättylässä tasokkaina. – Liitosvaiheessa oli puhetta, että kulkuyhteydet pidetään entisellään. Mielestäni niitä olisi pitänyt parantaa, Lehmuskoski kommentoi. Hän harmittelee, että ulkosaaristossa asuu enää lähinnä eläkeläisiä. – Jos saaret pääsevät täysin tyhjenemään, varkaat korjaavat niiltä kaiken, Lehmuskoski tuumasi. Suurin osa työpajaan osallistuneista piti tärkeänä joukkoliikenteen kehittämistä saaristossa. Lasten harrastustoiminta tapahtuu pitkälti Naantalin kantakaupungissa, minkä vuoksi iltoihin ja etenkin viikonloppuihin kaivataan uusia bussivuoroja. Osallistujat esittivät myös toiveen, että Rymättylän keskustaan valmistuva marketti ryhtyisi pyörittämään ostosten toimituspalvelua joko kotiovelle tai lauttarantaan. Kilpailutus myrkkyä yhteysalusliikenteelle Alun perin rymättyläläiset epäilivät sisämaasta tulleen yrittäjän kykyä hoitaa kotiseutunsa yhteysalusliikennettä, mutta työpajaväki myönsi yllättyneensä positiivisesti. – Kuljetus-Savolaisen yrittäjä omistautuu työlleen täysillä. Se näkyy ja tuntuu nykyisessä yhteysalusliikenteessä. Tällainen palvelu voi innostaa jonkun nuoren lähtemään vaikkapa yrittäjäksi saaristoon, Jaakko Lehmuskoski totesi. Hänen mielestään yhteysalusliikenteen jatkuva kilpailuttaminen on myrkkyä itse palvelulle. Lehmuskoski pitäisi kiinni siitä, että nykyisenlainen palvelu jatkuu. Velkualla asuva Lasse Valtonen totesi kilpailutuksen haittaavan myös lossiliikennettä. – Nykyiset sopimukset päättyvät vuodenvaihteessa eikä niitä ole vielä kilpailutettu, Valtonen sanoi. Pääosin 70-luvulla valmistettua lossikalustoa hän pitää ikääntyneenä. Suurin osa losseista on 44-tonnisia, vaikka monien maanteiden kantavuus on 76 tonnia. Valtosen mielestä kalliin lossikaluston uusimiseen tarvittaisiin valtion apua. Siirtolapuutarha Heinäisiin? Tuuli Virkkala kannusti Naantalia satsaamaan saariston idylliä vahvistaviin toimiin. – Nyt tuntuu siltä, että täällä on vain kamalanrumia taloja, kuului puuskahdus yleisön joukosta. Työpajaan osallistuneiden mielestä hyvä idea on Velusmaantieltä alkavan rantaraitin kehittäminen Rymättylän keskustan tuntumaan. Turistivirtaa kasvattaisi ja viihtyisyyttä parantaisi koko Rymättyläntien vierelle rakennettava pyörätie. Esille nousi huoli myös Röölän tulevaisuudesta. Sinne tarvittaisiin muutakin kuin tapahtumat mahdollistava asfalttikenttä. Jorma Ranta heitti ilmoille idean muuntaa Heinäisten alueen myymättömät tontit siirtolapuutarhapalstoiksi tai niiden kaltaisiksi. Siellä kaupunkilaiset voisivat mökkeillä ja tarjota vierailleen itse kasvattamiaan Rymättylän perunoita. Ajatus herätti rymättyläläisissä hyväksyvää nyökyttelyä. Erikoistuminen on helpommin sanottu kuin tehty Työpajatilaisuudessa ei keksitty kaikenkattavaa reseptiä yritysten ja asukkaiden saamiseksi saaristoon. Aaslalainen Heikki Saarinen muistutti maa- ja kalatalouden olevan suurelta osin mennyttä elämää. Saaristoon mieliviä kehotetaan erikoistumaan jollekin alalle. Kokeneet isäntämiehet totesivat sen olevan helpommin sanottu kuin tehty. Jotta ihmiset mieltävät seudun omakseen, yhdistystoimintaa on syytä vaalia. Rymättylä-seuran puheenjohtaja Erkki Hellman totesi pitäjätalo Aahollin palvelevan melko hyvin pieniä ryhmiä, mutta mittavampiin kokouksiin tarvittaisiin suurempi tila. Aaholli ei myöskään ole esteetön. Suuri kokoustila löytyy VPK:n talolta, mutta sen tilavuokra on useimmille yhdistyksille liian kallis. Työpajatilaisuuden lopuksi kuultiin ajatus joidenkin saariston osien muuttumisesta aikaa myöten luontoreservaateiksi. Sekään ei välttämättä olisi huono asia, sillä moiset alueet ovat maailmalla hyvinkin suosittuja retkikohteita.