Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Harkolla takana väistötiloissa liki vuosikymmen, ja näppärä museo on itsekin turvautunut väistöliikkeisiin - ”Kärsivällisyys on ollut koetuksella”

Hyvin muistaa museojohtaja Heli Isolehto sen, kun Raision museo Harkko joutui lähtemään tiloistaan sisäilmaongelmien takia. Oli toukokuu 2011. – Muistan sen siksi, että silloin oli kulttuuripääkaupunkinäyttely. Se oli kuratoitu siihen tilaan, ja jouduttiin kahdessa viikossa järjestämään se näihin tiloihin, Isolehto sanoo Raision kaupungintalon yläaulassa. Samoissa tiloissa on nyt Kalevalan kuvittajan Mjud Metshevin tuore muistonäyttelykin. Yleisö voi tutustua siihen perjantaista 4. lokakuuta sunnuntaihin 24.11. saakka. Ensi vuonna museo täyttää 20 vuotta, ja niistä siis lähes 9 se on toiminut väistötiloissa. – Kohtuuttoman pitkä aika. Kärsivällisyys on ollut koetuksella, en minä sitä kiellä, sanoo museojohtaja. Valtuustoaloite ja sitten hiljaista Maaliskuussa 2017 vasemmistoliiton ryhmä teki valtuustoaloitteen, että selvitettäisiin mahdollisuudet tyhjillään olevan entisen museon korjaamisesta. Se on valmistunut kunnantaloksi 1954 ja myöhemmin se oli kaupungintalo ja sitten kirjasto ja museo vuodesta 2000. ”Harkon palauttaminen museo- ja kulttuurikeskukseksi mahdollistaisi jälleen arkeologiset näyttelyt taidenäyttelyiden turvallisen esillepanon Raisiossa”, ryhmä perusteli. Silloinen kiinteistöpäällikkö Kalevi Laitinen viittasi vastauksessaan rakennuksen käytön aikana koettuihin oireisiin, tapahtuneisiin vesivahinkoihin ja laajoihin riskirakenteisiin sekä vuodelta 2014 peräisin olleeseen 2,4 miljoonan euron korjauskustannusarvioon, joka ”tulee päivittää”. Valtuusto merkitsi aloitteen loppuunkäsitellyksi kesäkuussa 2017. Sen jälkeen Harkon korjausta ei ole luottamuselimissä käsitelty, ei myöskään kustannusarviota ole päivitetty. – Niin kauan kun meillä ei ole rakennukselle käyttötarkoitusta, ei meidän kannata ottaa sitä investointiohjelmaan. Purkamalla ei saavuteta muuta kuin muutama parkkipaikka, sanoo Raision tekninen johtaja Antti Korte . Korte on viisi vuotta sitten tehnyt kaupunginhallitukselle selvityksen kiinteistöstä, eikä mikään ole käytännössä muuttunut. Rakennuksessa pidetään yllä peruslämpöä lisävahinkojen välttämiseksi. Paluuta ei ole Remontoitu Harkko oli Isolehdon mukaan museokäyttöön ”älyttömän hyvä”. – Taidekokoelmille oli oma puolensa, arkeologialle omansa. Kaupungintalon aula on näyttelytilana monin tavoin hankala, mutta silti Isolehto ei haikaile takaisin viereiseen Harkkoon. – Minun suuri toiveeni on, että Harkon kiinteistö säilytettäisiin. Se on niin suuri osa Raision historiaa, Isolehto sanoo. Johtamansa museon Isolehto kertoo olevan pieni ja näppärä, ja siksi toimintaa on pystytty kehittämään uuteen suuntaan, kun nykyiset näyttelytilat asettavat rajoituksia. Turvallisuustekijät ovat Isolehdon mukaan kaupungintalolla sellaiset, ettei museo saa muista museoista helposti lainateoksia. Isolehto ei niitä edes ottaisi tiloihin, joissa kosteusoloja, lämpötilaa ja uv-suojausta ei pysty vakioimaan. Museo joutuu tällä hetkellä tekemään näyttelypolitiikkarajauksia. – Museon tehtävä on ottaa kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin. Mutta näissä tiloissa pitää miettiä, mitä voidaan esittää. Isolehto sanoo, että normaalisti museot ovat suljettuja tiloja ja niihin menijät tekevät tietoisen valinnan, että provokatiivisia asioita voi kohdata. Kaupungintalolla taasen käy väkeä, joka saattaa tupsahtaa näyttelyyn vahingossa. Isolehto muistuttaa, että kaupungintalon aula oli aiemmin avoin harrastelijataiteilijoille. – Se on menetetty. Museon näyttelypolitiikka noudattaa eri linjausta. Pitää olla meritoituneempia taiteilijoita. Muutama vuosi ei ratkaise Isolehto sanoo ymmärtävänsä sen, että kaupungin pitää priorisoida kiinteistöjen kanssa, kun monet rakennukset odottavat korjauksia. – Vaikka olemme pitkään olleet väistötiloissa, yksi vuosi tai kaksi tai kolme ei lopulta ole ratkaisevaa. Kunhan saamamme tilat lopulta täyttävät museaaliset vaatimukset. Sellaisissa tiloissa on korkeutta ja ne soveltuvat äänen ja videoidenkin esittämiseen. Sen verran toiveikkuutta museolla on, että se on tarkoituksella lyhentänyt näyttelykalenteriaan. Jospa tilanne olisi vaikka se, että esimerkiksi vuonna 2021 näyttelytilat olisivat jo toiset. Näyttelyt kolmasosa kokonaisuudesta Isolehto laskee, että vaikka näyttelyt ovat näkyvät osa museon työtä, se on silti vain kolmasosa kokonaisuudesta. Lisäksi ovat yleisötyö kuten työpajat ja opastukset, tutkimus sekä kokoelmatyö. – Meille on hyvin tärkeätä yhteistyö koululaisten kanssa. Se on hyvin haasteellista kaupungintalolla. Nyt mennään paljon kouluihin, Isolehto sanoo. Originaaliteoksia ei kuitenkaan niin vain viedä museolta. – Originaalit ovat aina se juttu: pääsee näkemään viivat ja siveltimenvedot, veistosten muodot, haistamaan öljyvärin tuoksun. Näppärän museonsa Isolehto kertoo painottaneen seinätöntä museoajatusta, kuten erilaisia mobiiliopastuksia, kolmiulotteisia mallinnoksia arkeologiasta ja lisättyä todellisuutta. – Ei voida jäädä perinteiseen museotyöhön, että vain pidetään näyttelyitä tässä tilassa. Tarinat kiinnostivat Eero Rantasta Museolla aina tutkitaan ja etsitään uutta tietoa kokoelman taiteilijoista, ja näyttelyitä varten tehdään tutkimusta. – Kokoelmanäyttelyyn menee aina työtä 4-6 viikkoa, Isolehto sanoo. Isolehdon mukaan Raision museo Harkkoa ei olisi olemassa ilman Eero Rantasen säätiötä ja sen tuhansia taideteoksia. – Eero Rantasen kokoelma on älyttömän mielenkiintoinen. Paljon luonnospuolta, isot kokonaisuudet monelta taiteilijalta, kuten virolaista grafiikkaa murroskaudelta, tämä meidän hieno erikoisuutemme. Mjud Metshevin näyttelyn teokset ovat myös Eero Rantasen säätiön kokoelmista. Isolehto määrittelee Metshevin (1929-2018) akateemikko-kansantaiteilijaksi, joka oli hurahtanut Kalevalaan. Metshev ja Rantanen olivat tutustuneet 1970-luvulla. – Eerolle oli aina tärkeätä, että hän keräsi taidetta taiteilijoilta, joita hän tunsi. Hän halusi tietää taiteen tarinan, sanoo Isolehto. Metshevin teoksia säätiön kokoelmassa on nelisensataa. – Erilaiset vaiheet, kehitys ovat taiteentutkimuksessa tärkeää. Tässä näyttelyssä on myös raakileita, sanoo museojohtaja.