Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Mielipidekirjoitus läppäsillasta: ”Naantali ei kuule saaristossa asuvan perheen ääntä”

Naantalin poliittinen koneisto on jauhanut taas läppäsilta-agendaansa sokeana muille vaihtoehdoille. Merimaskun Kirkonsalmen sillan jäätyä aikanaan liian matalaksi suunnitteluvirheen takia, halutaan tämä virhe nyt korjauttaa ajamalla pakolla vanhanaikainen läppäsilta Särkänsalmen sillalle. Tällöin mottiin jää nelisentuhatta vakituista asukasta ja yli neljä tuhatta vapaa-ajanasukasta. Lisäksi yritykset työntekijöineen joutuvat kärsimään. Lähemmäs kymmenen tuhatta ihmistä siis kaiken kaikkiaan! Naantalin teettämän konsulttiarvion mukaan vuonna 2030 liikennemäärä Särkänsalmen sillalla on jo noin 15 000 ajoneuvoa päivässä vilkkaimpaan kesäaikaan. Tätä ei ole missään läppäsuunnitelmissa huomioitu. Liikenneruuhkat tulevat olemaan todella massiiviset, sekä rakennusaikana että läpän käyttöaikaan kesäisin. Saariston asukkaiden mielipidettä ei ole asiassa kuultu eikä huomioitu – taannoinhan esim. Rannikkoseudun kyselyssä 75 % vastanneista vastusti ko. hanketta. Myös ympäristövaikutukset vesistöille on sujuvasti unohdettu. Meidän perheemme osalta vastustus perustuu erityisesti siihen, että joustavat liikkumisen mahdollisuutemme kapenevat läppäsillan myötä. Kuljemme päivittäin sillan yli töihin, kouluihin, harrastuksiin ja muille asioille saaristosta. Kukaan läppää puuhaavista ei ole vielä pystynyt vastaamaan kysymyksiin läpän rakennusaikaisista ratkaisuista, tai siitä miten liikenne järjestetään huoltotöiden tai teknisen vian aikana. Läppäsillat muualla Suomessa kun tuppaavat jäämään teknisten vikojen vuoksi ylös jopa useiksi tunneiksi. Monia Suomen läppäsiltoja ollaankin kovaa vauhtia muuttamassa takaisin kiinteiksi silloiksi toistuvien teknisten hankaluuksien vuoksi. Tästä uusi ”Funikulaari” ilahduttamaan meidän saaristolaisten elämää? Kiertotie Askaisten kautta ei liene järkevä ratkaisu pituutensa vuoksi. Kiertotien käyttäminen aiheuttaisi meidän perheelle helposti noin 240 kilometrin ylimääräisen matkan päivittäin. Kuka näistä kustannuksista vastaisi? Ja töistä, asiakastapaamisista ja opinnoista myöhästymiset tähän vielä päälle. Ylipäätään läpän kustannukset ovat hämärän peitossa. Konsultit esittelevät usein kustannuksia, jotka on laskettu vuosituhannen alkupuolella. Nämä kustannukset ovat kyllä reaalisesti täysin eri luokkaa tänä päivänä. Lisäksi huolto- ja ylläpitokustannusten suuruudesta en ole nähnyt yhtään konkreettista laskelmaa. Kokonaisuudessaan kyseessä on kuitenkin useiden miljoonien hanke, ja kaikki vain muutaman purjeveneen vuoksi, joiden määrästä ei todellisuudessa ole mitään takeita. Miksi ei tutkita Luonnonmaan kanavan vaihtoehtoa, läppää Kirkonsalmen siltaan tai Kopen laiturin ehostamista? Eikös läppää voisi asentaa Ukko-Pekan sillalle? Sehän olisi upeaa, että purjehtijat pääsisivät lyhintä reittiä Naantaliin? Ai eikö? Sysätään meidän ”maalaisten” harmiksi vaan koko juttu, niin Aidot Naantalilaiset voivat unohtaa tämän hankalan asian. Tältä se tuntuu meistä saaristolaisista. Ikään kuin meillä veronmaksajina ei olisi mitään arvoa. Saariston viikonlopun lisäbussivuorotkin torpattiin suoralta kädeltä, asukkaita täysin kuulematta. Tähän kun vielä ynnätään syysloman pituuden saneleminen elinkeinoelämän toiveiden mukaisesti, niin meidän perheelle alkaa riittää. Turun seudulla muut kunnat siirtyivät yhtenäisesti viikon syyslomaan, jotta voidaan keventää koululaisten syysväsymystä ja etenkin lukiolaiset saavat ansaitun tauon luku-urakkaansa. Mutta Naantalissapa hypitään Muumimaailman tahdon mukaisesti, ja koululaiset saavat tyytyä naurettavaan kahden päivän syyslomaansa. Tämä tuntuu varmasti todella mukavalta ja reilulta teineistä, joiden kaverit nautiskelevat kohta pitkästä vapaastaan. Päätöshän tehtiin näin puhtaasti sen vuoksi, että Muumimaailma sai varmistettua itselleen lapsityövoimaa elokuulle, kun naantalilaisten kesälomaa venytettiin. Itse ehdotin Naantalin sivistystoimelle kivan ompelunurkkauksen perustamista uusittavaan kirjastoon, samaan tapaan kuin Helsingin upeassa Oodi-kirjastossa on. Erityisesti vähävaraiset perheet ja toki monet muutkin asukkaat hyötyisivät tästä mahdollisuudesta. Ei läheskään kaikilla ole enää ompelukonetta nurkissaan. Ideani torpattiin kuitenkin täysin mahdottomana. Toinen on ääni kellossa, kun Muumimaailma tarvitsee itselleen Kailon saaren uimarantoineen ja kaupungin piikkiin uusitun Kailon sillan. Aktiivinen asukas ei voi enää maksaa liikuntaseteleillä urheiluharrastustaan Naantalissa, tämä kun on kuulemma liian kallis systeeminä – vastaavaa ongelmaa taas ei noteerata enää siinä kohtaa, kun yritysmaailma tarvitsee ”jeesiä”. Liikunnalliset, hyvinvoivat kaupunkilaiset kuormittavat terveydenhuoltoa vähemmän, mutta tämä ei kaupungin päätöksenteossa paina. Järjetöntä touhua! Muissa ympäristökunnissa kulttuuri- ja liikuntasetelit käyvät aivan normaalisti kaupungin palvelujen maksuvälineinä. Naantalilla on edessään raskaat ajat, kun huoltosuhde kääntyy yhä negatiivisemmaksi. Täällähän ikääntynyttä väestöä on monia ympäristökuntia enemmän. Voisi kuvitella, että Naantali haluaisi pitää kiinni kaikista veronmaksajistaan ja erityisesti meistä kohtuullisen korkean tulotason lapsiperheistä, joiden lapset ovat erittäin todennäköisesti myös tulevaisuuden turvaajia Naantalissa. Nyt ikääntyneet pakkautuvat Naantalin ylikalliisiin, pieniin luksus-asuntoihin. Edullisista perheasunnoista voidaan vain haaveilla. Meidän perheemme on osallistunut runsain mitoin tämän kaupungin verojen maksamiseen, mutta tässä tilanteessa houkuttelevalta asuinpaikalta alkaa näyttää ainakin Rusko, jota tuttavaperheemme ovat vuolaasti kehuneet.