Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

10 superterveellistä suomalaista ruokaa – torjuvat lihomista, väsymystä, syöpää, tyypin 2 diabetesta...

Jos ulkomaalaisten ihmemarjojen ja muiden superruokien hiilijalanjälki hirvittää, tai jos muuten haluaa suosia kotimaista, on hyvä tietää, että myös Suomesta löytyy mahtavan terveellisiä ruoka-aineita – jotka eivät edes maksa paljoa. Niin sanottu Pohjolan ruokavalio on maailmanluokassa omintakeinen, mutta erittäin terveellinen ruokavalio. Se koostetaan pitkälti suomalaisesta luonnosta löytyvistä raaka-aineista. Siihen kuuluu esimerkiksi metsämarjoja, kaaleja, kalaa, rypsiöljyä ja täysjyväviljaa. Lihoista suositaan riistaa, ja lihan määrä pysyy ruokavaliossa maltillisena. Suositusten mukaisella Pohjolan ruokavaliolla on huomattu olevan hyviä vaikutuksia esimerkiksi verenpaineeseen ja veren rasva-arvoihin. Se auttaa myös painonhallinnassa, ja sen myötä kakkostyypin diabeteksen vaara vähenee. Listasimme suomalaisia superruokia, jotka kuuluvat Pohjolan ruokavalioon ja joita voi kokeilla hyvillä mielin. 1. Muikku Muikku on suomalainen herkkukala ja tuttu näky markkinoiden paistopannuissa. Se on keskirasvainen kala, joka sisältää paljon DHA-rasvahappoa. DHA auttaa hermoston toimintaa ja ylläpitää näön tarkkuutta. Kaikenlaisia kaloja kannattaa syödä useita kertoja viikossa, sillä niistä saa esimerkiksi laadukkaita proteiineja, tyydyttymättömiä rasvoja ja kivennäisaineita. 2. Rypsi Rypsiöljyn rasvahappokoostumus on erinomainen, sillä siinä on paljon kertatyydyttymätöntä rasvaa, joka ei härskiinny helposti. Välttämättömiä rasvahappoja on rypsissä sopivassa suhteessa, jolloin niistä on eniten hyötyä elimistölle. Vain kaksi ruokalusikallista rypsiöljyä päivässä riittää turvaamaan välttämättömien rasvahappojen saannin. Rypsiöljy sisältää runsaasti myös E-vitamiinia sekä kasvisterolia, joka parantaa veren rasva-arvoja. 3. Härkäpapu Härkäpavulla on erinomainen ravintosisältö. Siinä on paljon proteiinia, folaattia ja monia tärkeitä kivennäisaineita. Papujen liukoinen kuitu luo kylläisyyden tunnetta ja edistää suoliston hyvinvointia. Kasvisaterialla on hyvä yhdistää papu täysjyväviljaan, jotta ruuasta saa tarpeeksi välttämättömiä aminohappoja. Härkäpapurouhetta voi käyttää esimerkiksi kasvissyöjällekin sopivassa makaronilaatikossa lihan korvaajana. Siitä voi tehdä myös esimerkiksi kasvispihvejä, tai rouhetta voi lisätä smoothieen sellaisenaan. 4. Ruusunmarja Ruusunmarjaa ei välttämättä tule ensimmäiseksi ajatelleeksi, kun puhutaan syötävistä marjoista. Kaikkien ruusujen marjat ovat kuitenkin syötäviä. Ruusunmarjat kerätään elo-syyskuussa. Ruusunmarjoissa on enemmän C-vitamiinia kuin missään muussa ruoka-aineessa. Niissä on jopa yli 20 kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiineissa. Lisäksi niissä on myös valtavasti antioksidantteja. 5. Kaalit Kaaliruoat auttavat painonhallinnassa. Niissä on paljon vettä, eivätkä ne siksi ole kovin energiapitoisia. Kaaleista saa runsaasti esimerkiksi C-vitamiinia, beetakaroteenia, folaattia, kalsiumia ja kaliumia. Niissä on myös bioaktiivisia yhdisteitä, jotka voivat ehkäistä syöpää. 6. Pellavan- ja hampunsiemen Yhdestä ruokalusikallisesta pellavansiemeniä tai -rouhetta saa päivän annoksen omega-3-rasvahappoja, jotka tasapainottavat veren kolesteroliarvoja. Pellavaa suositellaan syömään noin kaksi ruokalusikallista päivässä. Raskaana oleville ja imettäville ei suositella pellavansiementuotteita. Öljyhampunsiemen on hyvin proteiinipitoinen. Se sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja, joten se on myös hyvä proteiinin lähde. Hampun öljypitoisuus on myös korkea. 7. Kaura Kaura on todettu superterveelliseksi. Siinä on ravintokuitua, beetaglukaania, joka tasapainottaa veren kolesterolitasoja. Kauran kuitu myös tasaa verensokerin vaihteluita ruokailun jälkeen, mikä taasen auttaa painonhallinnassa ja ehkäisee kakkostyypin diabetesta. Kauran kuitu myös edistää vatsan toimintaa ja auttaa ehkäisemään suolistosairauksia. 8. Metsäsienet Sienten proteiinipitoisuus ei ole aivan yhtä korkea kuin lihan, mutta silti se on korkeampi kuin monien muiden proteiinipitoisten elintarvikkeiden. Sienistä saa suomalaisille tarpeellista D-vitamiinia. Sienien D2-vitamiini imeytyy ihmisen elimistöön lähes samalla tavalla kuin eläinperäinen D3-vitamiini. 9. Mustikka Suomalaisista mustikoista saa runsaasti C- ja E-vitamiineja sekä antioksidantteja. Mustikan arvellaan edistävän sydämen ja aivojen terveyttä. Viime aikoina on tutkittu, mahtaisiko mustikka hidastaa muistiongelmien kehittymistä ikääntyneillä. 10. Punajuuri Punajuurista saa C-vitamiinia, folaattia, kivennäisaineita sekä tärkeitä antioksidantteja, joten ne auttavat jaksamaan pimeänäkin vuodenaikana. Juuresten väriaineet ovat bioaktiivisia yhdisteitä, jotka toimivat ihmisen elimistössä antioksidantteina. Myös punajuuren väriaine, betalaiini, on antioksidantti. Lähde: Luonnonvarakeskus , Maa- ja kotitalousnaiset Tunnetko nämä satoisat ja herkulliset sienet? Esimerkiksi lampaankääpä ja kehnäsieni ovat miedonmakuisia ja satoisia sieniä, jotk kannattaa opetella tunnistamaan.